Paimion luontopolku: parasta Suomen luontoa 4 kilometrin matkalla

Vain 6 km:n päästä Paimion keskustasta sijaitsee omasta ja Unton mielestä yksi Varsinais-Suomen parhaista luontopoluista, joka kannattaa ehdottomasti lisätä kierrettävien luontopolkujen listalle. Polku on hyvin opastettu, jokainen ns. nähtävyys polun varrella on erikseen merkattu, niin että niiden ohi on mahdotonta kävellä edes ajatuksissaan. Tarjolla on monipuolinen kattaus Suomen luontoa vain 4 km:iin tiivistettynä.

Meille osui kaiken lisäksi aurinkoinen pakkaspäivä, joten luonto näytti kaikki parhaat puolensa, mutta en usko, että luontokierros Paimiossa menisi hukkaan huonommallakaan säällä. Tarjolla on monipuolisesti kaikkea, joten polulla ei pääse mitenkään kyllästymään. Alkumatkasta on suota, pitkospuita ja suolampi, sitten koivukujaa ja havumetsää, kalliota, näköalaa ja pirunpeltoa, ja lopuksi vielä historiallinen nähtävyys.

Neljä kilometriä on sen verran lyhyt matka, että sen kiertää huonommallakin kunnolla, mutta kovin heikkojalkaiselle tätä reittiä ei voi suositella, sillä loppumatkasta maasto muuttuu hankalammaksi kulkea. Ihan peruskunnolla kuitenkin pärjää, joten urheilija ei tarvitse olla.  Kallioisella rinteellä on köysikaiteet, joista voi ottaa tukea.

Noin puolivälissä reittiä, kallion laella, on laavu ja näköalatorni. Laavuhan on tietysti kaikkien yhteiskäytössä, mutta toki tilanteen mukaan on otettava muut liikkujat huomioon.

Esimerkiksi meille kävi niin, että meidän tullessa paikalle laavulla olivat jo isä ja poika nauttimassa eväitään. Tilaa olisi ollut, mutta heidän mukanaan ollut pikkukoira ei halunnut Untoa lähelleen ollenkaan, vaan haukkui taukoamatta. Unto ei puhua pukahtanut, mutta koska he olivat laavulla ennen meitä, koin velvollisuudekseni siirtyä muualle. Tilanne olisi ollut erittäin stressaava erityisesti tälle pikkukoiralle.

Löysimmekin mukavan kahvittelupaikan ihan laavun lähimaastosta, mikä sopi meille oikein hyvin, sillä mukanani oli oma kaasukeitin. Kaikki kääntyi lopulta parhain päin. Parasta on, kun kaikki saavat nauttia luonnosta yhtälailla.

Saatat pitää myös näistä kirjoittamistani jutuista:

Paimion parantolan polulla lepää sekä keho että mieli

Paimion Vähäjokipolulla helppoa ulkoilua ja kauniita maalaismaisemia

Käymälää laavun läheisyydessä ei ole, mikä kannattaa ottaa huomioon. Polttopuita kuitenkin pitäisi olla, mikä on poikkeuksellista muissa kuin kansallispuistoissa. Useimmilla reiteillä omat polttopuut on kannettava mukana, jos tulet haluaa tehdä.

Aivan polun lopussa vastaan tulee se historiallinen nähtävyys, jonka edellä jo pikaisesti mainitsin: vanha, joskaan ei tietenkään aito, sota-ajan korsu. Paimion sotaveteraanit ovat sen sinne rakentaneet 1990-luvun lopulla malliksi aidosta korsusta, minkälaisissa sota-aikana majoituttiin.

Kurkkasin pikaisesti sisälle: petipaikat siellä oli, mutta toki korsua ei ole tarkoitettu retkeilijöiden majoittumiseen, vaan kyseessä on lähinnä museomainen rakennus muistoksi sota-ajasta. Kuten niin monen muunkin suomalaisen, myös minun molemmat isoisäni kaatuivat aikoinaan sodassa. Pieni hetki tällaisessa korsussa veti hiljaiseksi. 

Parkkipaikka on melko pieni – näin hieno luontopolku ansaitsisi isommankin – mutta tilaa autoille löytyy kyllä tienvierustoista. Itse olin paikalla melko aikaisin lauantaiaamuna kun ruuhkaa ei vielä ollut, mutta kun tulin metsästä takaisin autolle, pysäköityjä autoja olikin jo melkoinen määrä.

Reitti ohjataan kiertämään aina samaan suuntaan, mitä ihmiset kai suurimmaksi osaksi noudattavatkin, joten reitillä ei juuri näe ketään laavun seutua lukuun ottamatta. Pysäköintipaikalle tullessa oli yllätys huomata, miten paljon ihmisiä oli kuitenkin ollut liikkeellä. Mikäs siinä, aurinkoisena lauantaina, totta kai.

Se on vielä mainittava, että pysäköintipaikalla on erikoisennäköinen betonirakennus, joka on kuulemma vanhan turvetehtaan konehuone. En käynyt sisällä, mutta jotakuta muuta tällainen yksityiskohta saattaa kiinnostaa.

Kerrassaan upea reitti, en voi kuin suositella kaikille ulkoilusta kiinnostuneille. Tällä polulla pääsee oikeaan retkeilyn tunnelmaan ilman että täytyy pienenkään hetken pelätä eksyvänsä reitiltä. Unto nostaa tassun pystyyn ja antaa arvosanaksi 5/5.

Sekalaisia faktoja:

Osoite: Luontopoluntie 54, Paimio

Vaikka reitin pituus on vain 4 km, aikaa kannattaa varata 2 – 3 tuntia

Turun keskustasta luontopolun alkuun on matkaa 33 km

Tilaa uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi: