Kolkanpolun viitta ja reittimerkintä

Kolkanpolku on peräti 20 km:n mittainen retkeilyreitistö Lemussa (nykyinen Masku), josta polkuosuutta on noin 12 km. Osa reitistöstä on ilmeisesti ollut melko huonossa kunnossa, mutta viimeaikaisen luonto- ja retkeilybuumin ansiosta reittiä on alettu uudestaan huoltaa ja kunnostaa. Tässä jutussa kerron vain yhdestä tämän reitin osasta. Emme Unton kanssa lähteneet edes yrittämään koko Kolkanpolun kiertämistä, vaan tyydyimme pieneen osaan siitä. En siis valitettavasti osaa varmaksi sanoa, missä kunnossa loppuosa reitistä on. Ehkä menemme vielä myöhemmin tutustumaan tähän paremmin, jotta voin päivittää tiedot tänne, mutta toistaiseksi se jää sinun itsesi seikkailtavaksi.  Jätä toki kommentti, jos sinulla on tästä enemmän tietoa.

Kolkanpolun alkupisteeksi sopii esimerkiksi Lemun vanha kunnantalo, minne voit myös pysäköidä autosi. Kunnantalon pihalla on alueen opastekartta. Varsinaiselle polulle pääset kääntymällä seuraavasta tienristeyksestä Akselintielle, jolla on tienviitta osoittamassa Kolkanpolulle. Kävele tien päähän ja jatka metsään, opasteet ohjaavat sinut eteenpäin oikeaan suuntaan.

Kolkanpolun reitillä on kaksi laavua, joista toinen, Veraisten laavu, on siinä osassa polkua, jota emme Unton kanssa kävelleet. Sen sijaan meidän reitillämme oli kiviröykkiöitten kupeessa sijaitseva Reisvuoren laavu.  Laavulla oli tulipaikka ja läpimärkiä polttopuita, joista tulen tekeminen olisi vaatinut jo melkoista eräjormailua.  Emme jääneet Unton kanssa kokeilemaan, vaan jatkoimme matkaa eteenpäin.

Polku kulkee metsässä, joka on ihan normaalia varsinaissuomalaista talousmetsää. Ei siis kannata odottaa Pukkipalon kaltaista aarnimetsää, mutta kun odotukset eivät ole ihan siellä kansallispuistotasolla alun perinkään, saa vastineeksi ihan mukavantuntuisen polun. Tosin marraskuussa siellä käydessämme oli märkää, joten voi vain kuvitella kuinka märkää polulla on tämän ihanan Lounais-Suomen sateisen talven jälkeen. Kumisaappaat voi olla ihan hyvä valinta.

Toki kumisaappaat jalassa kannattaa olla erityisen varovainen, kun polku lähtee nousemaan ylös kallioille kohti Isovuoren näköalapaikkaa. Maisema muuttuu nopeasti märästä metsästä kallioiksi, joilla on siirtolohkareita sekä kitukasvuisia kalliomäntyjä. Jonkin verran joutuu kapuamaan ylöspäin, mutta ylhäältä aukeaa ihan mukavat maisemat, ja sieltä näkyy jopa Oukkulanlahdelle saakka. Kallioilla on hienoja maanmuotoja ja puita, myös kelopuita. Niitä ihastellessani päätin ottaa repun pois selästä ja leiriytyä näköalapaikalle kaffettelemaan. Kallionkyljestä löytyi sopivasti tuulensuojaa.

Kuksassa kahvia

Isovuorelta käännyimme takaisin tulosuuntaan ja palasimme samoja jälkiä takaisin. Matkaa kertyi sopivasti muutaman kilometrin verran, vaikka itse en kilometrimääriä juurikaan seuraa, vaan minulle pääasia on luonnosta nauttiminen. Olen tänne blogiini pyrkinyt merkitsemään erikseen lapsille sopivat luontopolut, mikä sinänsä on ehkä turhaa, sillä toki vanhemmat itse päättävät minne lapsensa vievät heidän kykynsä parhaiten tietäen ja tuntien. Tätä Kolkanpolun pätkää sellaisenaan en suosittele lapsille, sillä Isovuori voi olla jyrkkine rinteineen liian vaarallinen, mutta Reisvuoren laavulle ei ole pitkä matka, jos haluaa vaikka tulla syömään eväitä metsän siimekseen. Omat polttopuut mukaan tai vaihtoehtoisesti vaikka risukeitin, ja seikkailu on sellaisenaan valmis. Eväitä pääsee syömään suht nopeasti ilman että tarvitsee odotella ja tallustella tuntikausia.

Isovuoren näköalapaikalta näkee Oukkulanlahdelle asti
Oukkulanlahti siintää kaukana

Muistan jostain lukeneeni, että Kolkanpolun kunnostukseen kuuluisi biovessojen tuominen laavujen läheisyyteen, mutta ainakaan marraskuussa 2019 Reisvuoren laavulla sellaista ei näkynyt. Käymälä toki helpottaisi laavulla yöpymistä. Muutenhan laavu olisi siihen ihan sopiva: rauhallinen ja hiljainen paikka mutta niin lähellä tietä, että sieltä pääsisi helposti pois jos äitiä tulisi kovasti ikävä. Tämä ehkä naurattaa, mutta juuri tällaisesta paikasta metsässä yöpyminen olisi helppo aloittaa. Tiedän, että Kolkanpolun toinen laavu, Veraisten laavu, on kooltaan sen verran iso, että sinne mahtuu nukkumaan isompikin konkkaronkka.

Kahvihetken ajaksi Untolle puetaan takki päälle

Unto antaa Kolkanpolulle pisteitä 3/5, mikä ei sinänsä ole huono arvosana ollenkaan. Metsä on mukavaa kulkea ja Isovuorelta avautuu ihan mukavat maisemat. Kunhan reitti saadaan uudistettua kokonaan, arvosana voi hyvinkin nousta yhdellä pykälällä. Tässä on oiva reitti myös pitemmälle vaellukselle.

Sekalaisia faktoja:

Lemun entisen kunnantalon osoite: Askaistentie 142

Turun keskustasta on sinne matkaa alle 25 km

Lemu oli ennen oma kuntansa, mutta se liitettiin Maskuun vuonna 2009

Unto-koira seisoo kiven päällä