Kävelymatkan päässä Naantalin keskustasta on luontopolku, joka ennen syksyä 2019 oli minulle ja Untolle vielä täysin tuntematon paikka. Nyt olemme kuitenkin käyneet siellä jo kahdesti. Paikan läheisyys ja helppous houkuttavat.

Kyseessä on Luolalanjärvi, jota kiertää noin 3 km:n mittainen luontopolku. Järven pääsee kiertämään kokonaisuudessaan, ja lisäksi järven yli on tehty kävelysilta, jota voi käyttää oikopolkuna. Sillalle voi toki pysähtyä toviksi ihailemaan ja ihmettelemään maisemaa muuten vaan. Toisaalta ollaan luonnon keskellä, toisaalta taas keskellä ihmisen muovaamaa teollisuusmaisemaa.

Järven itäpuolella polku kulkee metsäisessä maastossa vähän ylempänä, mutta muuten liikutaan aivan rantamaisemissa. Paikoitellen polku voi olla oikeinkin märkä, mutta hyvä varustus auttaa. Lisäksi polulta voi astua muutaman askeleen ylemmäs, jolloin kulku helpottuu. Onnistuin Unton kanssa kiertämään koko järven kastelematta jalkojani, vaikka rankkasateiden jäljiltä olikin paikoitellen pientä tulvaa. Märimpiin kohtiin on onneksi tehty pitkospuita kulkua helpottamaan.

Järven rannalla on kaksi lintutornia. Toinen on Laidunpolulla aivan pysäköintipaikan vieressä. Toinen on järven vastakkaisella puolella osoitteessa Järveläntie 10. Tähän jälkimmäiseen on esteetön pääsy, joten tämä lintutorni sopii myös liikuntarajoitteisille lintuharrastajille. Pisteet siitä!

Luolalanjärven ponttonisilta – uhka vai mahdollisuus?

Järven ylittävä silta on uusi, vuodelta 2019, ja uudelta se myös näyttää. Silta on todella hieno lisä luontopolulle, ja se tuo kokonaan uuden näkökulman järvelle. Sillalta järveä pääsee katselemaan matalalta veden pinnasta. Pituutta sillalla on 120 metriä la leveyttä 2.4 metriä.

Miten sinun koirasi suhtautuu siltoihin? Aikanaan kun minulla oli kaksi koiraa, Untokin ylitti sillat vanhemman turvissa ilman mitään ongelmia. Nyt kun Unto on yksin, se kuitenkin pelkää tällaisia kapeita kävelysiltoja. Luolalanjärven silta heiluu ja hetkuu tuulessa, joten tämä pitkä silta on Untolle kerta kaikkiaan mahdoton ylitettävä. Kahteen kertaan ollaan yritetty; ei ole onnistuttu. Olisin mielelläni lähtenyt Unton kanssa pohjoiseen vaikkapa Karhunkierrokselle, mutta siellä olevat riippusillat olisivat meille varmasti ylivoimaisia esteitä.

Mikäli sinulla on jokin hyvä koulutusvinkki, millä saisin Unton pääsemään siltapelostaan, kerro toki kommenteissa. Unto on herkkä poika, ja sen kanssa on aina edettävä rauhassa. Myös laiturit ovat Untolle pelottavia paikkoja, mutta niihin harvemmin täytyy väkisin mennä. Kuusiston linnanraunioilla yritin houkutella Untoa rantalaiturille, tuloksetta. Mikäli et tiedä, miten koirasi suhtautuu (kävely)siltoihin, tämäkin asia kannattaa selvittää ennen kuin menet keskelle erämaata. Korkeilla riippusilloilla ei mielellään ota koiraa syliin, ja ison koiran kanssa se ei ole edes vaihtoehto. Kokeile siis jossain helpommassa paikassa ensin. Tosin suurin osa koirista tuskin kokee siltoja mitenkään ongelmallisina.

Luolalanjärvi

Luolalanjärvi on kooltaan 25 hehtaaria. Se on aikoinaan kuroutunut merenlahdesta järveksi. 1000-luvun alussa se oli vielä molemmista päistään yhteydessä mereen. Järveltä löytynyt Viluluodon lähde oli osaltaan tekemässä Naantalista tunnettua kylpyläkaupunkia 1700-luvulta lähtien. Terveysvettä mm. juotiin ja sillä uskottiin olevan monenlaisia parantavia vaikutuksia.

Järvi on matala: syvin kohta on 5.3 metriä ja keskisyvyys on vain 1.6 metriä. Kesällä mataluus näkyy rehevöitymisenä.

Luolalanjärvi on myös merkittävä lintuvesistö, joka kerää paikalle lintuharrastajia kiikaroineen ja kameroineen. Muuttoaikoina järvellä liikkuu hyvinkin paljon lintuja, mutta siellä myös pesii joitain lajeja. Harvinaisuuksia ovat kuulemma mustakurkku-uikku ja pensastasku. En ole alan asiantuntija, joten itse en osaa asiasta sanoa oikein mitään. Minulle riittää, että lintuja on. Niitä on kiva katsella; siinä minun tietämykseni. Mielelläni kuuntelen, jos joku asiantuntija linnuista minulle kertoo, mutta kiinnostukseni ei vain yllä sille tasolle, että alkaisin kerätä tietoa itse. Untoa eivät linnut juuri kiinnosta. Se ei niitä yleensä edes aja pois, vaikka pihalle tulevat.

Arvio Luolalanjärven luontopolusta

Tämä luontopolku on lähellä kaupungin keskustaa, keskellä vilkasliikenteistä aluetta. Hyvää siinä on se, että sinne on lyhyt matka eikä tarvitsee ajaa huonokuntoisilla, kuoppaisilla hiekkateillä. Huonoa on nimenomaan se, että se on lähellä keskustaa, keskellä vilkasliikenteistä aluetta.

Ympäröivä teollisuus tuo ikävän varjon kauniille luontoalueelle, eikä sitä millään pysty rajaamaan pois näköpiiristä. Toki jos vaihtoehtona on kävellä lenkki asfaltoidulla pyörätiellä, voittaa Luolalanjärvi mennen tullen. Hetkittäin metsän siimeksessä kulkiessa liikenteen häly häipyy ja voi kuvitella olevansa jossain syrjäisemmässäkin paikassa. Järven rannalle tultaessa tämä mielikuva rikkoutuu kuitenkin nopeasti.

Luontopolku on melko märkä, mutta tämäkin asia on varmasti toisin, kun valitsee vierailuajankohdaksi jonkin kesäkuukauden. Pitkospuita on, mutta paikoitellen ne kaipaavat parannusta. Samoin joitain penkkejä polun varrella näkyi olevan, mutta ne kaipaavat samaten pikaista kunnostusta. Pystyyhän sitä kyllä 3 km kävelemään ilman kahvitaukoakin, mutta ihan mukava järvenrannalla olisi levähtää kuuman kupposen kera, jos siihen tarjoutuisi mahdollisuus.

Kun minä ja Unto kiersimme järveä, oli järven länsipuolella seurue pysähtynyt tuoksusta päätellen ruuanlaittoon. En nähnyt oliko kyseessä virallinen tulipaikka, mutta epäilen, että heillä oli käytössään jokin oma systeemi, vaikkapa risukeitin. En jaksa uskoa, että tämän luontopolun varrella olisi varsinaista tulipaikkaa.

Unto antaa tälle polulle pisteitä 2.5/5. Kuulostaa huonommalta kuin se itse asiassa onkaan. Tämä luontopolku kannattaa ehdottomasti käydä kiertämässä ihan jo siitä syystä, että se on niin keskeisellä paikalla. Koska olemme kuitenkin kiertäneet paljon erittäin hienojakin luontopolkuja, niihin verraten ei pisteitä voi antaa yhtään enempää. Uusi silta on huikean hieno, mutta muita mukavuuksia polulle vielä kaivattaisiin lisää. Pari uutta penkkiäkin riittää, sen kummempia ei tarvita.

Sekalaisia faktoja:

Autolla tullessasi voit pysäköidä auton osoitteeseen Laidunpolku 33. Pysäköintipaikka on pieni, mutta muutama auto siihen mahtuu hyvin.

Järveläntieltä pääsee tarvittaessa suoraan esteettömälle lintutornille.

Turun keskustasta järvelle on matkaa 13 km.

Järven eteläpäässä maiseman ”pilaa” Naantalin voimalaitos.

Moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käyttö järvellä on kielletty.

Esteetön lintutorni
Järven pohjoispäässä on käveltävä lyhyt matka aivan tien laitaa, jotta järven pääsee kiertämään ympäri.
Ihmisen pilaamaa maisemaa
Laidunpolun pysäköintipaikka ja toinen lintutorneista

Mikäli etsit luontopolkua Naantalista, katsopa myös tämä kirjoittamani juttu:

Kultaranta Kuru