Saako koiraa pitää vapaana metsälenkillä?

Metsässä liikkuminen on meille ihmisille mukavaa ja hyödyllistäkin puuhaa. Raittiissa ilmassa mieli lepää ja kroppa saa tarpeellista liikuntaa. Onkin tutkittu, että nykyihmisillä on huonompi tasapainoaisti kuin menneillä sukupolvilla, koska liikumme nykyään aivan liian paljon tasaisilla, asfaltoiduilla teillä emmekä saa luontaista tasapainoilua epätasaisissa maastoissa. Tämänkin takia metsään olisi hyvä mennä.

Samoista syistä metsässä liikkuminen on mukavaa ja hyödyllistä koiralle. Metsän hajut täyttävät koiran aistit ja koira aktivoituu henkisesti, mutta metsässä kävely hyödyttää koiraa myös fyysisesti. Aivan kuten ihmiselläkin, myös koiran lihakset aktivoituvat epätasaisessa maastossa aivan eri tavalla ja erityisesti kehonhallinta paranee. Pehmeässä maastossa liikkuminen sopii paremmin myös nivelrikosta kärsiville, koska niveliin kohdistuva rasitus on pienempää kovalla asfaltilla kävelyyn verrattuna.

Monet haluaisivat pitää koiraansa metsässä irti, mutta valitettavasti se ei ole aina lain mukaan mahdollista. Tiedän, että lain kiertäminen olisi mukavaa varsinkin jos kukaan ei näe. Kyse on kuitenkin paljon isommista asioista kuin pelkästään sinun ja oman koirasi viihtyvyydestä.

Jotta tämä teksti ei tuntuisi pelkältä saarnalta, myönnän tässä heti alkuun että olen itsekin näitä lakeja rikkonut. En ole ylpeä siitä, mutta myönnän avoimesti, että minäkin olen ollut nuori ja tyhmä enkä ole aina ymmärtänyt tekojeni vaikutuksia. Toivottavasti rikokseni ovat nyt kuitenkin jo vanhentuneet, sillä näin neljänkympin ylitettyäni en voi enää vedota nuoruuteen tai edes tietämättömyyteen. Siksi olenkin nykyään pyrkinyt kuuliaisesti kaikkia sääntöjä noudattamaan. Toivottavasti sinäkin saat tästä tekstistä paitsi tietoa myös ajattelemisen aihetta vaikkapa toisten huomioon ottamisesta.

Järjestyslain mukaan koira on pidettävä taajamassa kiinni kaikkina aikoina (lukuun ottamatta tiettyjä erikseen mainittua paikkoja kuten koirapuistoja, koulutuskenttiä ja suljettuja piha-alueita) – mutta miten tämä sääntö menikään metsässä liikkuessa?

Muistellaanpa.

Missä ja milloin koira on pidettävä kytkettynä taajaman ulkopuolella?

Koirien kiinnipitoaika on 1.3. – 19.8. Toisin sanoen tuona aikana koirat kulkevat aina kiinni hihnassa. Mutta miksi ihmeessä? Mitä tuolla aikavälillä muka tapahtuu sellaista, mitä muuna aikana ei?

Kyse on luonnoneläinten pesimäajasta. Metsä on luonnoneläinten koti, jonne sinä ja koirasi menette vierailulle. Olisi toki kohteliasta, jos sillä vierailulla ei aiheutettaisi peruuttamatonta vahinkoa, eikö? Onhan moni koirankasvattajakin sentään aika tarkka pentujensa hyvinvoinnista, tai ihmisäiti lapsensa.

Vaikka oma koirasi ei kuuluisikaan niihin, jotka varsinaisesti metsästäisivät pieneläimiä tai lähtisivät niiden perään, on koira monen luonnoneläimen näkökulmasta aina peto. Luonto on lisääntymisaikana herkimmillään, ja koiran aiheuttama häiriö tällaisessa tilanteessa voi pilata koko pesinnän. Esimerkiksi monet linnut kaikkoavat herkästi pesimäalueelta, jos niitä häiritään. Monen lintulajin pesät ovat maassa, ja mikäli koira tällaisen löytää, siitä aiheutuu ilmiselvä uhka.

Mikäli menet metsään koirasi kanssa, se selvästikin osoittaa, että olet kiinnostunut luonnosta ja siellä liikkumisesta. Silloin kai voisi olettaa, että haluat kunnioittaa metsän asukkaita noudattamalla tätä sääntöä? Koira on ymmärrettävästi tärkein, totta kai. Sehän on perheenjäsen. Mutta tärkeitä ovat luonnoneläimetkin. Ilman niitä emme mekään olisi mitään.

Koirat on pidettävä kiinni kaikkina aikoina kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla. Valitettavasti irti oleviin koiriin näissä paikoissa törmää jatkuvasti. Jos tällaisesta uskaltaa asianomaiselle huomauttaa, vastauksena on joko pelkkää hiljaisuutta tai pahimmassa tapauksessa jopa huonoa ja ilkeää kieltä.

Esimerkiksi kansallispuistoissa on tiukat säännöt myös ihmisille. Siellä ei saa vaikkapa taittaa oksia tai tehdä mitään vahinkoa luonnolle, ja sama koskee koiraa. Jos koira juoksee irti, ei omistajalla ole suuriakaan mahdollisuuksia ehtiä estämään nopeasti toimivaa koiraansa.

Kyse on myös siitä, että emme ole yksin. Tällaiset luontokohteet kuuluvat meille kaikille yhteisesti ja koiran kanssa kulkiessa tulisi olla erityisen tarkka muiden huomioon ottamisesta. Esimerkiksi kun minä kuljen koirani kanssa, koen aina, että kohtaamistilanteissa se olen minä, joka on koirallisena velvollinen väistämään.

Kaikki ihmiset eivät pidä koirista ja monet jopa pelkäävät, vaikka koira olisi kiinnikin. Minun velvollisuutenani on ottaa tällaiset asiat huomioon. Vasta sitten, jos vastapuolelta tulee hyväksyvää signaalia ja he haluavat rapsutella Untoa, me siirrymme lähemmäs.

Lue myös tämä kirjoittamani juttu:

Kun koirapelko hallitsee elämää

Koska minulla on pieni koira, koen irti juoksevat koirat erittäin uhkaavina ja pelottavina. Kun näen koiran juoksevan kohti, en voi mitenkään tietää etukäteen, onko koira kiltti vai ei. Jos kyseessä on uros, voi lähtökohtaisesti olettaa, että se ei ole kiltti omalle urokselleni. Tällaisia paniikkitilanteita on kohdalleni osunut lukuisia, vaikka yksikin olisi mielestäni liikaa.

Jo pelkästään se, että joku pelästyy oman koirasi takia, on väärin. Tällaista ei saisi antaa tapahtua, koska todennäköisesti toisen rauhallinen luontoretki on siinä samassa pilalla.

Kokonaan toinen tilanne on sitten se, kun irti oleva koira oikeasti käy toisen koiran päälle. Tästäkin minulla on kokemusta siinä huonommassa asemassa olevan näkökulmasta.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirjoittamani juttu:

Pohdintaa: täytyykö koiran antaa tervehtiä vastaantulevia koiria?

Missä ja milloin koiran voi päästää vapaaksi taajaman ulkopuolella?

Koirien kiinnipitoaikaan on olemassa muutamia poikkeuksia. Toisin sanoen sääntö ei koske:

Alle 5 kk ikäistä pentua

Paimentamis- , vartiointi- tai opastehtävässä taikka muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä toimivaa koiraa. Samoin jos koiraa koulutetaan näihin tehtäviin, se voi olla vapaana.

Poliisin, tullilaitoksen, rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien tehtävissä olevaa koiraa. Samoin jos koiraa koulutetaan näihin tehtäviin, se voi olla vapaana.

(Lähde: Suomen Latu)

Muuna kuin edellä mainittuna kiinnipitoaikana koiran voi päästää metsässä irti, mutta toisen mailla kuljettaessa tähänkin tarvitaan maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa. Lupa voi olla kirjallinen tai suullinen, mutta se on henkilökohtainen. Jos siis itse olet saanut luvan ulkoiluttaa koiraasi jonkun mailla, lupa ei ole yleispätevä eikä se koska ystäviäsi.

Kaikkiin näihin taajaman ulkopuolisiin sääntöihin kuuluu kuitenkin yksityiskohta, jota monet käyttävät porsaanreikänä lain kiertämiseen: lain mukaan koirat on pidettävä 1.3. – 19.8. välisenä aikana pääsääntöisesti kytkettynä tai siten, että ne ovat välittömästi kytkettävissä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että koira ei juokse kovin kauas ja että sen saa tarvittaessa nopeasti kytkettyä. Jotta tämä onnistuu, on koiran oltava koko ajan sitä ulkoiluttavan henkilön hallinnassa. Se koskee myös tilanteita, jolloin tapahtuu jotain yllättävää, jos vaikkapa vastaan tulee toinen koira tai jossain juoksee jänis. Oletko varma, että pystyt tällaisessa tilanteessa olemaan koirasi mielestä mielenkiintoisempi kuin tämä uusi kohde? Ihan varmastiko saat koirasi kiinni heti?

Uskon vakaasti, että Unto on välittömästi kytkettävissä. Haluaisin kehua, että tämä johtuu siitä, että olen kouluttanut sen niin hyvin. Tosiasiassa se on mammanpoika ja on ollut sitä koko ikänsä. Unto todennäköisesti vain on tuollainen eikä sillä ole mitään tekemistä loistavien koulutustaitojeni kanssa.

Valitettavasti kaikki koirani eivät ole olleet yhtä helppoja kuin Unto. Mainitsin tämän jutun alussa, että olen rikkonut lakeja. Edesmennyt koirani kuului juuri niihin, jotka kulkivat kyllä mukana nätisti kun mitään yllättävää ei tapahtunut. Mutta auta armias kun joku vaikka tuli polulla vastaan! Siinä ei auttanut mikään eikä koirani todellakaan ollut välittömästi kytkettävissä kun se ei ollut kytkettävissä lainkaan.

Hävettää ajatella tuota jälkikäteen. Tämäkin koira oli rodultaan mittelspitz. Ei se hyökännyt kenenkään päälle, mutta jos vastaan sattui koiria pelkäävä henkilö, hän kyllä saattoi pelästyä. Jos se olit sinä, pyydän anteeksi. Olen oppinut virheistäni ja toimin kyllä nykyään eri tavalla.

Vaikka Unto olisikin välittömästi kytkettävissä, 1.3. – 19.8. Unto kulkee hihnassa. Tämä siksi, että kunnioitamme luontoa ja toiseksi siksi, että käärmeet ovat todellinen vaara varsinkin irti juoksentelevalle koiralle.

Lopuksi

Koiran omistaja on aina vastuussa koirastaan, ja jos oma koira on irti, on hyvä muistaa, että silloin on velvollinen korvaamaan koiran aiheuttamat vahingot. Maanomistajalla on myös lupa ottaa irti ollut koira kiinni ja poistaa se alueelta.

Moni ehkä ihmettelee, miksi kirjoitan juttua koirien kiinni pitämisen puolesta, jos minä kerran olen pitkän linjan koiraharrastaja? Eikö minun pitäisi nimenomaan olla koirien puolella? Mutta minähän olenkin.

Maailmassa on paljon koiravihaajia ja itsekin olen sellaisiin hirviöihin monen monta kertaa törmännyt. Koirien ja koiranomistajien maine ei kuitenkaan parane sillä, että rikomme sääntöjä. Kyse on muiden huomioimisesta – sekä muiden eläinten että ihmisten – ja se taas on osa ihmisenä olemista. Emme voi vain ajatella itseämme, sillä tätä maapalloa jakaa kanssamme niin moni muu.

Virheitä teemme kaikki, mutta onneksi niistä voi oppia ja onneksi voi yrittää olla tekemättä niitä enää uudestaan. Yritetään siis yhdessä.

Tilaa uusimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi