Littoistenjärvi kuuluu Turun lähiseudun kaupunkiulkoilualueiden parhaimmistoon. Koko järven kierros on rantaviivaa pitkin kuutisen kilometriä, mutta varsinainen Littoisten luontopolku on yhteen suuntaansa 3 kilometrin mittainen.

Lähtöpaikaksi voi ottaa esimerkiksi Järvelän kosteikon ja seurata sieltä järven rantaa mukailevaa polkua eteenpäin niin pitkälle kuin parhaiten itselle sopii. Kyseessä on janareitti, joten paluu on tehtävä samoja jälkiä seuraten.

Retkikoiramme Unto kävi ulkoilemassa Littoistenjärven luontopolulla joulukuun 2020 alkupuolella. Alkuosan matkaa mukanamme kulki synkän talvenajan harvinainen valoilmiö, joka sai muutoinkin kauniin Littoistenjärven kimaltelemaan entistä upeammin. Toisaalta kuvat hämäävät: kauniin auringon lisäksi luihin ja ytimiin kävi äärettömän kylmä viima, joten pitkäksi aikaa ei hienoja maisemia voinut jäädä ihailemaan.

Mittelspitz Unton mukana retkellä oli kääpiösnautseriystävämme Ilpo, jolla 13. syntymäpäiväkin alkaa jo häämöttää lähitulevaisuudessa. Vanha herra on ikäänsä nähden hyvässä kunnossa – oikea teräspappa kuten eläinlääkäri on juuri todennut – mutta koska ikä kuitenkin jo painaa, teimme reissun täysin Ilpo-herran ehdoilla. Vaikka Unto olisi mielellään porhaltanut koko janareitin päästä päähän, me tyydyimme tällä kertaa hieman lyhyempään matkaan.

Littoistenjärvi kimaltelee kauniissa marraskuun auringossa

Villa Järvelä ja Järvelän kosteikko

Pysäköintipaikkoja löytyy muualtakin, kuten vaikkapa uimarannan parkkipaikalta, mutta minä suosittelen ajamaan luontopolun päähän Järvelään. Osoite on tällöin Järveläntie 133, Lieto. Se tuo sinut Villa Järvelän pysäköintipaikalle, jolla on yllin kyllin tilaa. Huomaathan kuitenkin, että järvenrannassa on autonpesu kielletty. (Tämä oli oikein kyltissä mainittu – välillä ihmettelen nykymenoa, kun ilmeisesti jotkut kuvittelevat, että kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä, olisi sallittua. Oma ajattelu ja se kuuluisa maalaisjärki kunniaan!)

Jos ajat järvenrantaan asti, on sinun käveltävä hiukan matkaa tietä takaisinpäin sinne mistä autolla tulit. Luontopolun alkukohdassa on kyltti ja pieni levennys, jolle kai voi jättää auton, jos siinä on tilaa. Järvenrannassa Villa Järvelän parkkipaikalla ei sen sijaan ole kylttiä ohjaamassa oikeaan suuntaan, joten jos ajat sinne asti ja olet paikalla ensimmäistä kertaa, voit joutua hetken miettimään, että mistä se luontopolku oikein lähtikään.

Luontopolku kulkee ensin Järvelän kosteikon vierestä, ja näkyviin tulee lintutorni. Erityisesti keväiseen aikaan kannattaa poiketa tornille, sillä Järvelän kosteikko on erittäin hieno lintujentarkkailukohde.

Järvelän kosteikon lintutorni

Järvelän kosteikko syntyi Littoistenjärven pohjoispuolelle vahingossa vuonna 2009. Ympäröiviltä pelloilta pumpattiin järven vettä pois, mutta tuon vuoden keväällä pumppulaite meni rikki ja vesi pääsi valtaamaan pellot. Linnut ottivat syntyneen kosteikon välittömästi suosikkipaikakseen, ja Kaarinan kaupunki päätti säilyttää kosteikon ja hoitaa sitä arvokkaana lintukohteena.

Kosteikon pohjoisreunassa on esteetön lintulava ja Liedon puoleisessa päädyssä siis tämä korkeampi lintutorni. Näiltä voi tarkkailla lintuja jopa paljain silmin, mutta erityisen hyvin jo aivan pienillä kiikareilla. Varsinaiseen lintuaikaan et kuitenkaan pääse nauttimaan näkymistä yksin, vaan kanssasi on todennäköisesti maisemaa ihailemassa monta muuta lintuharrastajaa.

Littoistenjärvi, uimaranta ja koirapuisto

Luontopolku kaartaa Järvelän kosteikolta pois kohti kaunista Littoistenjärven rantaa. Kaarinan ja Liedon kuntien alueella sijaitseva järvi on ollut surullisen kuuluisa rehevöitymisestä ja sinilevän valtaamasta vedestä. Vuonna 2017 siellä suoritettu kemiallinen puhdistus muutti kuitenkin suunnan, ja hetken aikaa vesi oli suorastaan trooppisen turkoosin väristä.

Eurofins Ahman kesällä 2020 suorittaman verkkokoekalastuksen perusteella kaloja on Littoistenjärvessä nyt runsaasti. Määrällisesti eniten on särkikaloja ja massallisesti eniten ahvenia. Kokonaisuutena arvioitiin, että kemikaalikunnostus ”ei ole vaikuttanut ainakaan haitallisesti Littoistenjärven kalakantoihin” (Lähde). Näiltä osin puhdistus on siis ollut onnistunut toimenpide, ja järvi on nyt kieltämättä silmiä hivelevän kaunis, etenkin kauniissa auringonpaisteessa.

Puhdistuksen myötä myös järven virkistyskäyttö onnistuu entistä paremmin. Kesäaikaan Littoisten lavan läheisyydessä olevalla uimarannalla voi viettää aikaa ja nauttia paitsi virkistävästä vedestä myös upeasta järvimaisemasta. Ja ajatella, että se kaikki löytyy vain muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta!

Koiraihmisiä taitaa kiinnostaa enemmän kuitenkin se, mitä Littoistenjärvellä on tarjota koirille. Aivan uimarannan vieressä on nimittäin mukavankokoinen koira-aitaus ja sen vieressä pieni uimaranta koiraystäville.

Littoistenjärven koirauimaranta
Koirat sallittu!

Ihanaa, kun kerrankin näkyy merkki, jonka mukaan koirat ovat sallittuja! Hetken verran piti oikein pysähtyä miettimään, että mitä ihmettä tämä merkki oikein tarkoitti, yleensä kun tällaisen merkin päällä on tottunut näkemään punaisen rastin. Kyseessä on kuitenkin ilmoitus siitä, että tästä kohtaa myös koirat saavat pulahtaa uimaan. Erityisen mukavaa se on kesäiseen aikaan, jos koiria juoksuttaa ensin koira-aitauksessa ja haluaa sitten vilvoittaa niitä järvessä (ja sitten onkin hauskaa ottaa hiekassa kierineet koirat autoon – ja joku vielä ihmettelee miksi minun autossani on aina hiekkaa, havunneulasia, lehtiä ynnä muuta mukavaa!)

Me jatkoimme polkua jonkin matkaa uimarannalta eteenpäin, mutta sitten polku siirtyi järvenrannasta hieman kauemmas asfaltille, ja tässä vaiheessa käännyimme takaisin. Rannassa on taloja, jotka polku kiertää, joten koko matkaa ei pääse kulkemaan aivan rantaa pitkin.

Rantaviiva on kuitenkin reitin antoisinta osuutta, joten siitä syystä suosittelen aloittamaan nimenomaan Järvelästä ja kulkemaan siitä eteenpäin niin pitkälle kuin parhaalta tuntuu. Tällöin tulee nähtyä ja koettua ainakin se paras osuus Littoisten luontopolusta.

Littoistenjärvi talviauringossa

Rauhallista käyskentelyä vanhan koiran kanssa

Unton mukana tällä retkellä oli siis vanha käppänäherra Ilpo, joka täällä blogissakin on näkynyt silloin tällöin vierailevana tähtenä. Unton tavoin Ilpokin on tottunut luonnossa liikkuja, mutta vanhan koiran kanssa on syytä ottaa muutamia asioita huomioon.

Pehmeä alusta on ylivertainen kovaan asfalttiin verrattuna, joten luontopolut ovat oiva tapa liikuttaa ja virkistää vanhaa senioria. Unto on ”vasta” 7 ja terveeksi luustokuvattu, mutta en päästä Untoakaan kovin usein kävelemään asfaltilla, sillä se rasittaa niveliä. Siinä missä Unto kuitenkin hyppelee mielellään poluttomassa metsässä, vaatii Ilpo jo tasaisen luontopolun, jolla voi käyskennellä ihan rauhassa ilman suurempia ponnisteluja. Littoisten luontopolku on esimerkki täydellisestä luontopolusta Ilpon tapaiselle elämää nähneelle koiralle.

Ilpo on ikäisekseen hyvässä kunnossa. Se jaksaa vielä hyvin, koska sillä on takana vuosien pitkät lenkit ja kuntopohja. Aina kannattaa kuitenkin ottaa olosuhteet huomioon ja mennä juuri sen verran kuin joukon vanhimmasta tuntuu mielekkäältä. Jos koira on vanha tai sillä on joitain vaivoja, ei se välttämättä ole este retkille. Tällöin pitää vain tietää mikä koiralle sopii ja mikä ei, ja tehdä vain se, mihin koira hyvin ja liikaa rasittumatta pystyy.

Meidän retkipäivämme Littoisten luontopolulla oli hyytävän kylmä. Erityisen ikävältä tuntui kylmä tuuli, joka pääsi läpäisemään jopa mittelspitzin paksun pohjavillan. Siksipä sekä Untolla että Ilpolla oli päällään takit. Kunnon toppatakki pitää vanhankin koiran lihakset lämpiminä, ja liikkuminen on tällöin kaikin puolin turvallisempaa.

Mittelspitz Unto ja kääpiösnautseri Ilpo Littoistenjärven luontopolulla
Unto (vas.) ja Ilpo muotitietoisina takit päällä

Jokainen nauttii luonnosta omaan tahtiin

Emme jääneet rantaan kahville, vaikka evästauot ovat muutoin olennainen osa meidän rauhallista luonnossaliikkumisfilosofiaamme. Ilpo alkaa herkästi palella kahvitaukojen aikana, ja tällä kertaa oli niin kylmä, että olisimme jäätyneet me muutkin. En tiedä onko soveliasta tunnustaa, mutta tunnustan nyt kuitenkin, että oma takapuoleni oli kaikista pehmusteistaan huolimatta aivan jäässä.

Olihan meillä kahvit toki mukana termarissa. Joimme ne autossa. Ei se ollut aivan retkeilyetiketin mukaista, mutta Koira Retkellä -blogissa mennään aina koiran hyvinvointi edellä – silloinkin kun se sotisi retkeilysääntöjä vastaan. Ja mitä mistään säännöistä? Jokainen tekee niin kuin parhaalta tuntuu!

Vaikka Unto on reipas liikkumaan ja saksanpystykorvaksi erityisen sporttista tyyppiä, ei meidän aina tarvitse kiitää eteenpäin pää viidentenä jalkana. Toki liikumme paljon, mutta toisaalta meidän liikkumiseen kuuluvat myös perusteelliset jälkien haistelut, merkkailut ja luonnon tarkkailu. Kun vähän hidastaa tahtia, huomaa luonnossa kaikkea kaunista ja mielenkiintoista – jopa joulukuussa.

Kääpä männynrungossa Littoistenjärvellä
Tämäkin hieno yksityiskohta voisi kovassa vauhdissa jäädä huomaamatta

Luonnosta kannattaa nauttia, ja jokainen voi tehdä sen omalla tavallaan. Littoisten luontopolulla tuli vastaan juoksijoita, mutta ihan tavallisia kävelijöitäkin. Kaikki koirat tai ihmisetkään eivät pysty kulkemaan kovaa vauhtia tai patikoimaan raskaissa maastoissa, mutta aina löytyy keinoja nauttia luonnosta.

Meillä Varsinais-Suomessa on onneksi niin paljon kauniita retkikohteita, etteivät ne ihan heti lopu kesken. Littoistenjärvi on yksi helpoimmista retkipäivän kohteista, sillä sinne pääsee vaikka bussilla. Perillä odottaa helppokulkuinen luontopolku ja kimmeltävän kirkas järvi. Olemme oikeastaan aika onnekkaita, kun asiaa pysähtyy miettimään. Vai mitä mieltä sinä olet?

Unto antaa jo pelkästään hajujen, koiranjälkien ja kohteen sijainnin perusteella tälle luontopolulle pisteitä 4/5. Kesäisellä säällä pisteet nousisivat todennäköisesti pykälän ylöspäin.

Sekalaisia faktoja:

Villa Järvelän pysäköintipaikka: Järveläntie 133, Lieto

Littoisten uimarannan pysäköintipaikka: Littoistenjärventie 153, Kaarina

Turusta luontopolun lähelle pääsee busseilla 2B ja 2C.

Jos melonta kiinnostaa, voi Littoistenjärveen tutustua myös vesiteitse.

Littoisten luontopolulta näkyy vastarannalla sijaitseva Littoisten vanha verkatehdas. Nykyisin asuintalona oleva tehdas perustettiin alun perin 1820-luvulla.

Littoisten helppokulkuinen luontopolku järvenrannassa
Luontopolku on helppokulkuinen