Vaikka nykyään on tarjolla monenmoista vedenpitävää kenkää metsässä liikkuville retkeilijöille, pitää vanha kunnon pitkävartinen kumisaapas edelleen pintansa. Joskus metsä vain yksinkertaisesti on niin märkä ja vettä täynnä, ettei Gore-tex millään riitä.

Vaan mikä olisi hyvä kumisaapas, kun puhutaan ihan oikeasta reippaasta kävelystä eikä vain pihassa käyskentelemisestä? Ja ennen kaikkea, mikä olisi hyvä kumisaapas kulkijalle, jolla sattuu olemaan pohkeissa hieman tavallista enemmän tavaraa? Kirjoitukseni lopussa avaan vähän sitä, miltä tuntuu, kun mikään saapas ei mahdu jalkaan.

Arvostelussani on tänään Sievin kevytsaapas, joka on valmistettu polyuretaanista. Malli on nimeltään Sievi Light Boot. Olen ostanut kyseiset saappaat omalla rahalla enkä saa tästä arvostelusta mitään taloudellista hyötyä. Arvostelu perustuu siis todellakin aitoon mielipiteeseen ja käyttökokemukseen.

Sievi Light Boot -polyuretaanisaapas: ominaisuudet

Sievi Light Boot on materiaaliltaan polyuretaania, ja sen mikrosolurakenne tekee siitä huomattavasti kevyemmän saappaan mitä perinteinen kumisaapas on. Se pitää paitsi vettä myös öljyä ja monia kemikaaleja. Se onkin kai suunniteltu alun perin enemmän työkengäksi kuin varsinaiseen vaelluskäyttöön, mutta myös jälkimmäiseen se soveltuu erinomaisesti. Nylonvuori kuivuu nopeasti. Lesti on leveä, kuten myös saappaan varsi.

Saappaalle annetaan, outoa kyllä, leikkaustakuu. Toisin sanoen varren voi huoletta lyhentää saksilla ilman, että tarvitsee pelätä materiaalin repeytyvän tai rispaantuvan.

Mikä parasta, saapas on valmistettu Suomessa. Sievillä on tuotantolaitokset Sievissä ja Oulaisissa.

Sievin Light Boot -kevytsaapas

Sievi Light Boot -polyuretaanisaapas: käyttökokemus

Sievin Light Boot -saapas tuntuu hyvältä heti, kun lähden liikkeelle, ja tuntemus vain paranee matkan varrella, kun saapas alkaa muotoutua sopivaksi jalkani ympärille. Saappaan pohjassa on FlexStep-joustopohja ja sellainen kuviointi, joka pitää liukkaammassakin maastossa.

Sievin Light Boot -saappaan pohjakuviointi

Märällä kalliolla saapas ei pidä niin hyvin kuin haluaisin, mutta sellaisen maaston olen todennut mahdottomaksi kaikilla muillakin tähän asti kokeilemillani kengillä.  Syyssateiden kastelemilla kallioilla on vain yksinkertaisesti liikuttava varovasti, oli jalassa sitten mikä kenkä tahansa. Tavallisemmassa syysmaastossa, kuten märkien lehtien täyttämillä poluilla, Light Boot toimii erinomaisesti. Pohja pitää hyvin.

Light Boot -saapas on selvästi kävelykenkä, jolla voi lähteä kävelemään metsään pitempääkin matkaa. Materiaali on niin kevyt, että askel tuntuu kevyeltä ja matkaa jaksaa jatkaa. On nautinto astua lätäköihin kuin joskus lapsena, ilman että tarvitsee pelätä jalkojen kastuvan. Polulla ei tarvitse kiertää pahimpia paikkoja vaan voi antaa mennä.

Huonona puolena on kuitenkin mainittava, että tällainen saapas ei tue nilkkaa samalla tavalla kuin jokin Gore-tex-kenkä tai vaelluskenkä. Joku väittää, että tuen puuttuminen tekisi hyvää jalan lihaksille, mutta minä en osaa enkä halua ottaa tuohon kantaa. Jos on taipumusta nilkkavaivoille, ei tällaisella saappaalla ehkä kannata lähteä kivikkoiseen maastoon kävelemään, vaikka sinänsä saapas tuntuu mukavalta myös kivien päällä kävellessä.

Totuttelua tällaisella saappaalla kävely vaatii, minulla kun ei juuri ole kokemusta kumisaappailla kävelemisestä.  Pitkä varsi antaa mukavasti suojaa metsän märkyydeltä, mutta tuntuu myös oudolta, kun siihen ei ole tottunut.

Mutta miksi en ole käyttänyt tällaisia saappaita ennen, vaikka olen poluilla tallannut enemmänkin?

Paksupohkeisten ongelma: hyviä saappaita vaikea löytää!

Eikö jokaisen metsässä kulkijan oikeuksiin tulisi kuulua, että hän voisi halutessaan pitää jalassaan kumisaappaita? Ehkä kysymys kuulostaa korvissasi kummalliselta. Toisaalta jos olet kuten minä, lamppu syttyy päässäsi ja tiedät heti mitä tarkoitan.

Suurin osa saappaista – oli kyse sitten kumisaappaista tai mistä tahansa pitkävartisista jalkineista – on tehty ainoastaan kapeasäärisille ihmisille. Meidät paksupohkeiset on kokonaan unohdettu. Esimerkiksi minun on ollut koko ikäni täysin mahdotonta löytää itselleni minkäänlaisia saappaita, joita olisin voinut pitää niin, ettei minun olisi tarvinnut pelätä saavani niistä kuolion.

Olen taistellut tämän asian kanssa koko aikuisikäni.  Nuorempana tietysti häpesin asiaa.

Muistan aikoinaan kun olin menossa kaverini ja hänen koiriensa kanssa yhteiselle metsälenkille. Metsä oli kaverini lähimaastoa ja hän tunsi paikat. Hän huomautti ennen retkeä, että olisi varmaan syytä laittaa kumpparit jalkaan, koska siellä oli märkää. Johon minä puolestani totesin, että täytyi pärjätä muunlaisilla kengillä, koska en omistanut kumisaappaita.

Hän katsoi minua lähes säälien ja ajatteli varmasti mielessään, etten ollut tainnut koskaan liikkua missään metsissä, kun en omistanut edes kumisaappaita. Tyylilleni uskollisena en lähtenyt korjaamaan, vaan annoin hänen ajatella mitä hän halusi. Enhän nyt voinut sellaistakaan tunnustaa, että kyllä minä metsässä kävelin, mutta kun jalkani olivat vaan niin älyttömän paksut, etteivät ne mahtuneet mihinkään saappaisiin!

Muistan myös, kun parikymppisenä yritin ostaa itselleni hieman pitempivartisia kenkiä. Mikään malleista ei mahtunut, ja lopulta kenkäkaupan myyjä totesi todella ikävään äänensävyyn, ettei heillä niin isoja kenkiä ollut myynnissäkään mitä minä olisin tarvinnut! Nyt jos joku myyjä olisi minulle noin töykeä, en jättäisi asiaa siihen, mutta silloin parikymppisenä tyydyin asemaani hiljaisena itkua tuhertaen.

Sievin Light Boot black

Jos sinä, säihkysääri, nyt luet tätä ja ihmettelet asiaa – koska sinun saappaasihan suorastaan hölskyvät, kun vedät ne jalkaasi – saatat ajatella, että ylipainolle voisi tehdä jotain. Ehkä saappaat mahtuisivat, kun laihduttaisit vähän? Vaan kun tämä asia ei liity mitenkään ylipainoon. Minulla on ollut sama ongelma myös silloin, kun olen painanut 50 kg ja harrastanut hullun tavalla liikuntaa. Vaikka painoni on vuosikymmenten saatossa heitellyt, ovat pohkeeni säilyneet koko ajan samankokoisina. Syytän geenejä, mutta kenen, sitä en ole vielä selvittänyt, koska tämä ei näy olevan mitenkään yleinen ongelma suvussani. 

Viimeiset kymmenen vuotta olen omistanut Nokian Hai-kumisaappaat. Ne mahtuvat juuri ja juuri jalkaani, mutta esimerkiksi housunlahkeet eivät mahdu saappaisiin sisälle, vaan ne pitää vetää saappaiden päälle. Siinä taas ei ole mitään järkeä, kun kävelee märässä maastossa. Eikä kyseistä saapasmallia ole muutenkaan suunniteltu pitemmille kävelyretkille. Nokian Kontioista olen haaveillut, mutta kokenut aina karvaan pettymyksen, kun olen yrittänyt vetää niitä jalkaani. Ei mitään mahdollisuutta, että mahtuisi!

Noloahan tällaisesta asiasta on tietysti vieläkin puhua. Mutta koska uskon, etten voi olla ainoa saapasongelman kanssa painiva, jaksan edelleen piipittää tästä asiasta. Haluan muutosta, ja se antaa minulle voimaa puhua asiasta nolouden uhallakin.

Vaan, ah, miten ihanalta tuntuikaan, kun vedin Sievin Light Boot -saappaat jalkaani ensimmäisen kerran! Se tunne, kun saapas on kuin tehty jalkaasi villasukkineen ja housunlahkeineen päivineen!

Sievi Light Boot kevytsaapas

En voi liikaa korostaa sitä, miten olen tällaista saapasta kaivannut ja miten täydellistä se oli, kun viimein Sievin kanssa tapasimme. Nyt kun lähden Light Boot -saappailla metsään, pysyvät myös housuni kuivina, koska housunlahkeet mahtuvat saappaisiin sisälle. Nämä saappaat ovat myös tarpeeksi pitkät suojaamaan juuri niin kuin pitää. Lyhyempivartiset pihasaappaat ovat asia erikseen, mutta metsässä tarvitaan kunnon vehkeet.

Sievi osaa asiansa! Paitsi että saappaat on tehty pohjoisen sääoloihin, ovat saappaat itsessään kuin mittatilauksena tehty pohjoisen säärille. Kiitos, Sievi! Olet jälleen kerran pelastanut yhden luontoa rakastavan retkeilijän elämän. Ehkä joku kohtalotoverinikin kokee vielä samanlaisen pelastuksen. Jos tunnet jonkun paksupohkeisen luonnonystävän, vinkkaapa tekstistäni hänelle – mahdollisimman hienotunteisesti toki!