Site icon Koira Retkellä

Matti kannot katkoo – vanhat sananparret luontoyhteyden kuvaajina

Luonto on kaukana 2020-luvun ihmisen arjesta. Jopa minä, luontoblogin kirjoittaja, ja sinä, luontoblogin lukija, elämme täydellisen erilaista elämää kuin menneet sukupolvet, vaikka helposti luokittelemme itsemme ns. luontoihmisiksi.

Sinäkin käytät juuri tällä hetkellä jotain älylaitetta, kun tätä tekstiä luet. Et ole jossain taipaleella kävellen, suksilla tai hevosella. Et ole ainakaan vedenhaku- tai heinäntekoreissulla.

Vieraantuminen luonnosta on kuitenkin tapahtunut vasta minun elämäni aikana 1970-luvulta eteenpäin, sillä olen sukuni ensimmäistä kaupungissa syntynyttä sukupolvea. Omien vanhempieni syntymän aikaan 1930-luvulla on vielä eletty luonnon keskellä ja luontoa kunnioittaen.

Lapsuuteni vuodet täyttyivät luontoon liittyvistä sananparsista ja uskomuksista. Niitä viljeltiin puheessa, ja niitä käytettiin vuoden kierron hahmottamiseen. Minulle tuli näistä sananparsista itsestään selviä, kun kuulin niitä jatkuvasti.

Viime aikoina olen herännyt huomaamaan, että ikäiseni nelikymppiset tai nuoremmat eivät näitä sanontoja enää muista. Ne ovat jääneet jonnekin hämärään historiaan, jonne ne uhkaavat unohtua kokonaan.

Käydäänpä seuraavaksi vuoden kulkua läpi ja katsellaan, mitä kaikkia sanontoja on meidän vuodenkiertoomme mahtunut. Kaikki nämä sanonnat ja uskomukset ovat peräisin omalta isältäni. En siis ole ottanut niitä mistään valmiiden kirjankansien sisältä, vaikka niitä sieltä löytyisi runsain mitoin, jos vain etsisi. Listalla ei myöskään ole sellaisia sanontoja, joita meillä ei olisi käytetty.

Isäni on syntyjään pudasjärveläinen, joten hänen käyttämänsä sanonnat ovat peräisin sieltäpäin Suomea. Monia näistä on kyllä käytetty läpi Suomen yleisemminkin.


Uusivuosi

Talvipäivän seisaus on pohjoisella pallonpuoliskolla silloin, kun aurinko on kravun kääntöpiirin yläpuolella. Tämä osuu joulukuun 21.–22. päivälle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että silloin eletään pohjoisessa vuoden lyhyintä päivää. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei nouse ollenkaan.

Talvipäivän seisauksesta päivät alkavat kuitenkin pikkuhiljaa pidentyä. Sanotaan, että uunnavuonna päivä on jo kanan askelta pidempi.

Heikin päivä

Heikin päivä 19. tammikuuta on seuraava vanhan kansan merkkipaalu, kun siirrytään kevättä kohden. Heikin päivänä nimittäin karhu kääntää kylkeä ja talvi on puolessa. Samana päivänä karhu myös synnyttää pesäänsä poikaset.

Talvi kuitenkin jatkuu vielä pitkään Heikin päivän jälkeen. Välillä tuiskuttaa lunta ja välillä pakastaa oikein kunnolla. Kun pakkanen paukkuu talon nurkissa, sanotaan, että siellä Pakkasen Puhurin poika pyyhkäisee siivellä kuurat pois seinästä, lyö nuijalla ja kellahtaa hangelle nauramaan.

Nuijalla lyöminen kuvaa sitä pauketta, joka pakkasella talon rakenteista helposti kuuluu. Oikeasti pakkasen pauke syntyy kuitenkin siitä, että vesi jäätyessään laajenee. Jos seinänraoissa on vettä, saattaa kuulua kovaakin pauketta, mikä ei kuitenkaan ole vaarallista (Lähde).

Matin päivä

Matin päivään 24. helmikuuta liittyy monenlaisia uskomuksia, joita löytyy netistäkin vaikka kuinka paljon. Kaikkia niitä ei ole meillä kotona käytetty, vaan lähinnä muistan nämä kaksi hieman ristiriitaistakin sanontaa:

Toisaalta uskotaan, että minkälaista säätä on Mattina, sellaista on koko keväänä. Toisaalta taas uskotaan, että Matin päivän jälkeen tulee vielä seitsemän hattua (eli lumituiskua) ennen kuin kevät koittaa. Tämän jälkimmäisen olen huomannut pitävän erittäin hyvin paikkansa, vaikka kevään alettua lämmetä sitä on joskus ollut vaikea uskoa. Etelä-Suomessahan se ei aina tarkoita selvää lunta, mutta jos märkä räntä-/vesisade lasketaan, useimpina vuosina niitä tulee ainakin se seitsemän!

Myös sanonta Matti kannot katkoo taikka panee lisää jatkoo on tuttu, vaikka siitä on olemassa hieman eri versioita. Lisäksi Matista ja maaliskuun lopulla olevasta Marian ilmestyspäivästä sanotaan seuraavaa:

Matilta iltapihti pirtin päälle ja Marialta aamupihti. Tämä kertoo siitä, että Matin päivänä alkaa olla jo melko valoisaa illalla, mutta Marialta alkaa jo aamullakin riittää valoa aamun töitä varten.

Helmikuusta on näiden lisäksi muistettava myös se, että rakennuspuut on kaadettava viimeistään tuolloin; mielellään marraskuun ja helmikuun välisenä aikana.

Tapion kylvö

Keväällä kun tuuli pudistelee puista roskaa eli ”kylvöä” hangelle, puhutaan, että kyse on Tapion kylvöstä. Silloin metsänhaltija ikään kuin kylvää siemeniään ja käpyjään hangelle.

Tapion kylvö on selvä kevään merkki, mutta merkittävä asema sillä on vanhan kansan kalenterissa siksi, että siitä voidaan ennustaa kevään edistymistä myös eteenpäin. Tapion kylvöstä on nimittäin sulaan veteen aikaa tasan yhdeksän viikkoa.

Kevään merkkejä ovat aina olleet tietenkin myös linnut ja niiden muutot. Moni varmaan muistaa lorun, jonka mukaan västäräkin tulosta oli kesään enää vähäsen, mutta moniko tietää sen, että västäräkin sanotaan saapuvan maisemiin kurjen siiven alla?

Yrjön ja Erkin päivät

Kevät tulee joka vuosi täydellä varmuudella, mutta aivan yksioikoista sen saapuminen ei ole. Auringon voima vahvistuu päivä päivältä, mutta siitä huolimatta välillä tulee kylmiä jaksoja, jotka tuntuvat vesittävän koko kevään. Kylmä viima palaa puhaltamaan, ja pieni ihminen saa hakea päälleen lämpimämpiä asusteita, vaikka hetkeä aiemmin oli jo tarjennut ilman.

Merkittävämpiä kylmiä jaksoja keväällä tulee kaksi. Puhutaan Yrjön kylmistä ja Erkin kylmistä, jotka osuvat näiden miesten nimipäivien ympärille. Yrjön päivä on 23. huhtikuuta ja Erkin päivä 18. toukokuuta. Erkistä sanotaan myös, että Erkki turjas turkki päällä, mikä kuvaa sitä, että vaatetta on tuolloin lisättävä.

Tietysti Yrjön ja Erkin päivät kuvaavat yleisemmin kevään tulon oikukkuutta, eikä aina voi olettaa kylmien päivien osuvan tarkalleen oikein. Huvittavan usein kylmät jaksot osuvat kuitenkin näihin päiviin, joten vanha kansa on kyllä tiennyt, mistä se puhui. Keväthän tulee keikkuen.

Myös palokärki ennustaa kylmää säätä. Kun palokärki, jota myös pahanilmanlinnuksi kutsutaan, päästää huutonsa, tietää se säätyypin muuttumista huonompaan suuntaan.

Kustaan päivä

Kesäkuun 6., Kustaan päivä, on merkkipäivä entivanhasessa kalanterissa siksi, että se on ollut takaraja perunoiden istutukselle. Jos perunat ovat jääneet panematta maahan Kustaan päivään mennessä, on se sen jälkeen ollut myöhäistä koko kesälle.

Juhannus

Juhannustaikoja on niin paljon, etten paneudu tässä tekstissä niihin sen enempää. Minulla on esimerkiksi olemassa tieto aarteesta, joka on mahdollista saada juhannusaattona tietystä paikasta tiettyjen ehtojen täyttyessä. En kuitenkaan kerro siitä sinulle, sillä jos mahdoton tapahtuu ja sääolosuhteet ovat otolliset, käyn hakemassa tämän juhannusaarteen ihan itse!

Kaksi viikkoa ennen juhannusta ja kaksi viikkoa sen jälkeen koivun tuohi irtoaa parhaiten, jos sitä tarvitaan esimerkiksi kattotuohiksi. Tämän jakson jälkeen tuohi naulii kiinni, eikä se enää irtoa.

Kalastamisessa pitää muistaa kesällä se, että alakuun ja yläkuun aikaan on huono kalaonni. Kala ei myöskään syö silloin, kun on hiukankin ukkosta ilmassa. Sanotaan, että on kuin tervattu pohja. Ukkosella on turha odottaa saavansa kalaa.

Jokijärvi, Taivalkoski (kuvattuna kirjailija Kalle Päätalon lapsuudenkodista)

Heinäkuu

Käki lopettaa kukuntansa ennen heinäkuun puoliväliä. Tämä johtuu siitä, että vilja alkaa tuolloin mennä tähkälle, ja käellä menee vihne kurkkuun. Näin ollen se ei enää pysty kukkumaan.  

Heinäkuussa naisten viikolla sataa joka päivä. (Naisten viikko on se kokonainen viikko, jolloin on pelkästään naisten nimipäiviä – harkitse tarkkaan, otatko kesälomasi silloin!)

Naisten viikko päättyy Jaakon päivään 25. heinäkuuta, jolloin Jaakko heittää veteen kylmän kiven. Tämän jälkeen uimavedet kylmenevät.

Mikkelin päivä

Jos Kustaan päivä 6. kesäkuuta oli takaraja perunoiden istutukselle, on Mikkelin päivä, 29. syyskuuta, se päivä, jolloin perunat ja muukin sato on oltava laarissa. Sadonkorjuu on tällöin ohi, ja sekä eläimet että ihmiset alkavat valmistautua talveen.

Tulevan talven lumisuutta ennustetaan pihlajanmarjoista. Sanotaan, ettei pihlaja kanna kahta taakkaa. Jos siis pihlajanmarjoja on paljon, tulee talvesta vähäluminen, ja päinvastoin.

Pysyykö ensilumi?

Ensilumi ei aina tarkoita lopullista talven tuloa. Ensilumi ei välttämättä ole se pysyvä lumi. Kokenut metsänkävijä pystyy näkemään ensilumen pysyvyyden silmämääräisesti ympäristöään tarkkailemalla.

Jos ensilumi sulaa kiven päältä, ei tämä lumi pysy maassa vaan se sulaa pois. Jos taas lumi jää kiven päälle, on kyseessä pysyvä lumi, jota saadaan katsella kevääseen saakka.

Liisan ja Kaisan päivät

Marraskuussa olevat Liisan päivä (19.11.) ja Kaisan päivä (25.11.) osuvat aikaan, jolloin talvi jo tekee tuloaan, mutta väliin tulee ikävää suojasäätä. Puhutaan, että on Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat.

Toivomuksena oli, että kunnon pakkaset ehtisivät ennen isomman lumimäärän tuloa. Hevosteitä varten oli tärkeää, että suot jäätyivät. Jos paksu lumikerros satoi sulan maan päälle, suot eivät ehkä jäätyneet kunnolla koko talvena.


Näin saapui talvi, talvipäivänseisaus ja joulu, ja olemme päässeet vuoden kierron läpi. Kaikki alkaa alusta.

Nykyihmiselle merkityksettömät päivät ja muistisäännöt ovat olleet tärkeitä entiseen aikaan, sillä ne ovat auttaneet hahmottamaan elämää ja muistamaan, mitä milloinkin oli tehtävä.

Kun elettiin luonnon keskellä ja luonnosta, piti elää sen määräämää tahtia. Jokaiselle vuodenajalle oli omat työt, jotka piti hoitaa juuri silloin, kun niiden aika oli. Kun vuodenaika vaihtui, oli tehtävänä eri työt. Tällä tavalla ihmiset ovat pärjänneet ja pystyneet elämään sellaisissa paikoissa ja olosuhteissa, joissa nykypäivän ihminen jäisi armotta tyhjän päälle. Kun ei ole ollut sähköjä tai kauppoja, on pitänyt pärjätä sillä, mitä on ympäristöstä irti saatu.

Menneiden aikojen ihmisille on annettava suuri kunnioitus, etenkin kun ajattelee, että minä tai sinä emme olisi nyt tässä ilman näiden ihmisten tekosia. Saamme elää elämäämme vain, koska entiset sukupolvet ovat pärjänneet noissa vaikeissa olosuhteissa tietämättömien taipaleiden takana.

Perinteitä on kunnioitettava ja vanhoja sanontoja muisteltava, sillä ne ovat myös meidän omaa historiaamme.

Jos pidit kirjoituksesta, olisin todella kiitollinen, jos jakaisit sitä somessa eteenpäin. Kiitos jo etukäteen!

Tämä ikkuna löytyy Laitilan Untamalasta
Exit mobile version