Muuta mukavaa

Saako eläinlääkäreitä tai eläinklinikoiden hintoja kritisoida?

Koska olet löytänyt tiesi tähän blogiin, sinulla on todennäköisesti koira. Ja jos sinulla on koira, sinulla on todennäköisesti myös mielipide eläinlääkäreistä.

Koirien omistajina olemme nopeita antamaan kritiikkiä sekä eläinklinikoille että niiden henkilökunnalle. Terve kritiikki voi toki olla aiheellistakin, mutta menemmekö sanomisissamme joskus liian pitkälle? Onko oikein, jos puramme pahaa oloamme ja turhautumistamme julkisesti?

Paitsi että eläinlääkärikäynti jännittää, stressaa ja saa tunteet nousemaan pintaan, keventää käynti myös kukkaroamme melkoisesti. Voidaanko sanoa, että eläinlääkärimaksut ovat liian korkeita, jos yhä useammilla lemmikkien omistajilla ei ole niihin varaa?

Tässä tekstissä käyn läpi näitä kysymyksiä eläinlääkärikäynteihin ja eläinlääkäreihin liittyvien voimakkaiden tunteiden kautta.

Eläinlääkärit saavat osakseen julkista lyttäämistä

Turun Sanomat julkaisi hiljattain vuoden 2022 turkulaiseksi yrittäjänaiseksi valitun eläinlääkäri Eva Einola-Koposen haastattelun (lehden tilaajana voit lukea jutun tästä).

Jutussa Einola-Koponen mainitsee ammattinsa varjopuolista sen, että pettyneet asiakkaat voivat kirjoitella loukkaavia kommentteja sosiaaliseen mediaan tai jopa lähettää uhkausviestejä. Tilanne on niin paha, että etenkin nuoremmat eläinlääkärit saattavat päätyä vaihtamaan tämän seurauksena alaa. Einola-Koponen huomauttaa haastattelussa myös, että eläinlääkäreillä ei ole mahdollisuuksia vastata julkisiin somekommentteihin, sillä heitä koskee vaitiolovelvollisuus.

Lehtijuttu oli hassu yhteensattuma, sillä olin itse juuri paria päivää aikaisemmin jostain syystä päätynyt ajattelemaan tätä samaa asiaa. Olin jopa aikonut kirjoittaa aiheesta jutun.

Olin törmännyt Facebookia selatessani arvioihin ja kommentteihin eläinlääkäriasemista ja eläinlääkäreistä ja hämmentynyt siitä, miten osa kommenteista oli ollut niin voimakkaan negatiivisia. Tunteellisena ja herkkänä eläimen omistajana pystyin osin ymmärtämään kirjoittajien syitä ja lähtökohtia, mutta en pystynyt lainkaan ymmärtämään sitä, miten asiat esitettiin.

Omat koiranikin ovat valitettavasti sairastelleet, joten Turun seudun eläinlääkäreistä on kertynyt paljon kokemuksia viimeisen 20 vuoden ajalta. Usein koirani ovat saaneet ammattitaitoista hoitoa, josta olen ollut, ja olen edelleen, äärettömän kiitollinen.

Joskus on kuitenkin ollut vaikeampaa. Etenkin silloin, kun en ole itse osannut ohjata eläinlääkäriä oikeaan suuntaan, on vaivan syyn löytyminen ollut hankalaa. Aina ei diagnoosiin asti ole päästy. Olo on tällaisen käynnin jälkeen ollut tyhjä ja pettynyt.

Koskaan ei kuitenkaan mielessäni ole edes käynyt sellainen vaihtoehto, että olisin lähtenyt purkamaan pahaa oloani haukkumalla klinikan ja lääkärin netissä julkisesti.

Eläinlääkärin ammatti ei ole helppo. Siinä missä sinä voit marssia ihmislääkärille ja kertoa, että sinulla on vatsa kipeänä, eläin ei pysty sitä vastaavassa tilanteessa sanoin ilmaisemaan. Eläinlääkärin on lähdettävä tutkimaan asiaa ihan eri vinkkelistä.

Saako eläinlääkäreitä tai eläinklinikoiden hintoja kritisoida

Lemmikin omistajan paha olo purkautuu eläinlääkäriin

Einola-Koponen ymmärtää, että jännitys ja pettymys saavat lemmikin omistajan purkamaan tunteitaan äkkipikaisesti. Olin itse tullut täsmälleen samaan tulokseen miettiessäni syitä ihmisten kirjoitteluille.

Huoli lemmikistä on valtava, ja eläinlääkärin vastaanotolla omistaja toivoo enemmän kuin mitään muuta, että rakas lemmikki voitaisiin parantaa. Jos näin ei käykään, tuntuu pettymys murskaavalta. Tunteesta tulee vaarallinen, kun siihen yhdistetään nykypäivän ihmisten nopea ja mitään ajattelematon somekäyttäytyminen.   

Joskus eläinlääkäri erehdytään nostamaan lähes jumalan asemaan ja uskotaan, että eläin voidaan aina parantaa. Valitettavasti näin ei asia ole, vaikka miten sitä haluaisimme. Joskus tulee vastaan se tilanne, kun eläimen on joko annettava mennä tai se lähtee meiltä lupaa kysymättä. Ei se aina ole kenenkään vika.

Turun Sanomien haastattelussa Einola-Koponen nostaa esiin eläinlääkäreiden kommunikaatiotaidot, joita tarvitaan lemmikkien omistajia kohdatessa. Vaikka hän epäilee näiden taitojen olevan eläinlääkäreillä joskus puutteellisia, minä en näe asiaa samoin.

En ainakaan tällä hetkellä muista, että olisin koskaan kokenut eläinlääkärin olleen ihmisenä minua kohtaan jotenkin epäystävällinen, vaan aina nimenomaan päinvastoin. Asiatkin on aina saatu selvitetyksi. Jos eläinlääkäri on perusluonteeltaan hiljainen, se ei suoraan tee hänen kommunikointitaidoistaan puutteellisia. Itsekin hiljaisena ihmisenä ymmärrän tällaista luonteenpiirrettä erittäin hyvin.

Sellaisen asian olen kyllä vuosien saatossa tullut huomanneeksi, että kun todella tarvitaan taitoja löytää lemmikin sairaus pelkästään eläintä tunnustelemalla, ovat kokemus ja kertyneet työvuodet valttia. En sano tätä mollatakseni nuoria eläinlääkäreitä. Sanon vain sen, minkä olen itse nähnyt. Kokemus tuo viisautta – niin eläinlääkärin ammatissa kuin monessa muussakin asiassa.

Vaaditaan todellisia kädentaitoja, että löytää sairauden eläintä tunnustelemalla. Unto-koira ei ole tätä kopelointia aina niin kovin arvostanut, mutta minä olen sitäkin enemmän.

Eläinlääkärin ammattitaito maksaa – mutta maksaako se jo liikaa?

Marmatan arjessani paljon siitä, että työstä tulee maksaa kunnon palkka. Koen jatkuvasti vähättelyä omassa ammatissani: kuka tahansahan osaa kääntää, jos vain kieltä osaa tai omistaa sanakirjan tai konekäännösohjelman. Ja kuka tahansahan Suomessa osaa kirjoittaa, koska meille kaikille on sitä koulussa opetettu. Yllättävän monet ovat sitä mieltä, että taidoistani tai korkeakoulututkinnostani ei tarvitsisi maksaa ollenkaan.  

Uskon siis oman kokemukseni pohjalta, että eläinlääkäri ansaitsee palkkansa. Hän on koulunsa käynyt, ja ammatti on vastuullinen.

Niin ristiriitaista kuin se onkin, en voi olla miettimättä, maksammeko eläinlääkärikäynneistä kuitenkin liikaa? Saanhan sentään miettiä tällaista? Leikkiä ajatuksella täydellisestä maailmasta?

Yle uutisoi hiljattain, että lemmikkejä hylätään tätä nykyä entistä enemmän rahahuolien vuoksi (lähde).

Näyttää siltä, että koronan alkupäivien lemmikkibuumi on saanut ikävän lopun muun muassa sähkön ja muiden hintojen nousun myötä. Ihmisillä ei ole enää varaa huolehtia lemmikeistään.

Se näkyy paitsi lemmikkien hylkäämisinä myös siinä, että lemmikkien hoitoon viemistä lykätään. Tämä on vielä ikävämpi asia kuin se, että lemmikille etsittäisiin uusi, parempi koti. Koirat (ja erityisesti kissat) eivät aina näytä kipujaan. Sairaudet tulisi hoitaa ajoissa, ja lemmikillä tulisi aina olla oikeus hoitoon.

On selvää, että lemmikkiä ei tulisi koskaan ottaa hetken mielijohteesta ja että myös raha-asioihin tulisi varautua etukäteen. Nykyinen maailmantilanne on kuitenkin sellainen, että vain harva olisi pystynyt ennustamaan sen muutamaa vuotta aikaisemmin.

Pari sataa euroa peruseläinlääkärikäynnistä, joka ei sisällä edes laboratoriotutkimuksia tai röntgenkuvia, tuntuu monesta nykyään järjettömän kalliilta. Minäkin olen sitä mieltä, että eläinlääkärillä käynti maksaa liikaa tai ainakin, että vähävaraisille pitäisi tarjota edullisempia vaihtoehtoja.

Kirjoitin taannoin täällä blogissani: ”Ihmisen varakkuus ei tee hänestä yhtään parempaa koiranomistajaa, sillä kiltteyttä ja hyvää sydäntä ei mitata rahassa.”

Päinvastoin uskon, että esimerkiksi monelle työttömälle koira olisi tärkeä tuki, joka auttaisi eteenpäin vaikeina aikoina. Ainakin se vie ulos myös niinä päivinä, jolloin ei muuten jaksaisi. Vaikeat ajat eivät välttämättä tarkoita samaa kuin se, ettei lemmikistä haluttaisi huolehtia. Nykypäivän maailmassa saattaa vain olla, että pelkkä halu toimia oikein ei riitä.

Onko se reilua? Mielestäni ei.

Miksi eläinklinikoiden hinnat ovat niin korkeita?

Eläinlääkärimaksut ovat oman, puhtaasti henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan nousseet vuosien saatossa enemmän kuin muut hinnat. Miksi näin on, siihen en tietenkään tavallisena koiran kanssa tallustelijana osaa ottaa kantaa. Epäillä voin kuitenkin esimerkiksi sitä kehitystä, missä monet yksityiset eläinklinikat ovat muuntuneet osaksi isoja ketjuja, vaikka todisteita tästä ei minulla olekaan.

Ketjut ovat mahdollistaneet nopean kehityksen eläinten hoidossa muun muassa isommilla investoinneilla ja paremmilla laitteilla. Koiraelämäni alkutaipaleella ei esimerkiksi puhuttu koirien magneettikuvauksista silloinkaan, kun koirallani epäiltiin välilevysairautta. Nykyään magneettikuvauksia tehdään kuitenkin monessa paikassa.

On ollut hienoa nähdä ja kokea, miten nykypäivänä tehdään rutiininomaisesti isojakin leikkauksia. Olen saanut isoilla klinikoilla ja eläinsairaaloissa koirilleni erinomaista hoitoa ja itselleni loistavaa palvelua, mistä tunnen syvää kiitollisuutta.

Tuskin nämä kalliit ja hienot laitteet tai eläinten tehohoito nykyaikaisissa sairaaloissa ovat kuitenkaan näkymättä asiakkaan maksamissa hinnoissa. Yksityisillä klinikoilla kun kaikki mahdolliset kulut – ei vain eläinlääkärin palkka – veloitetaan asiakkaan kukkarosta.

Edullisempaakin hoitoa on toki saatavilla esimerkiksi kunnaneläinlääkäreillä, mutta näillä klinikoilla keskitytään lähinnä perustoimenpiteisiin. Jo hammasröntgenistä lähtien on yleensä suunnattava isommille ja kalliimmille klinikoille.

Kokonaan toinen kysymys on lähteä miettimään, milloin lemmikin hoidon jatkaminen on eettisesti oikein, vaikka se mahdollista olisikin. Se on kuitenkin kokonaan eri tekstin aihe, joten jätetään se puoli tällä erää käsittelemättä.

Joskus on hyvä esittää kritiikkiä eläinlääkäreille ja eläinklinikoille

Mietelmiäni tämän tekstin lopuksi

En muista kaikkia vastaani tulleita eläinlääkäreitä edes nimeltä. Sitten taas toisessa ääripäässä ovat ne eläinlääkärit, jotka tulen muistamaan nimineen ja kasvoineen koko loppuelämäni. He ovat omalta osaltaan olleet auttamassa koiriani ja pelastaneet näiden henkiä. Muistelen lämmöllä myös heitä, jotka ovat hoitaneet koirieni viimeiset hetket arvokkaasti.

Eläinlääkärit ansaitsevat kiitokset, kehut ja arvostuksen.

Saisinko siis esittää toiveen, että olisimme huomaavaisempia toisiamme ja myös eläinlääkäreitä kohtaan? Että emme lähtisi niin kovin sanoin mollaamaan ketään henkilökohtaisesti, vaan etsisimme muita tapoja selvittää asiaa, jos jotain selvitettävää on? Koen tämän tärkeäksi jo senkin vuoksi, että tiedän itse, kuinka paljon vahinkoa kaikenlaiset (perusteettomat) huhupuheet voivat saada aikaan.

Toisaalta asiallinen keskustelu yleisellä tasolla ja mahdollisesti myös kritiikki, jos se vie asioita eteenpäin, on mielestäni ihan oikeutettua. Näen tämän samoin kuin blogistani saadun palautteen: eri mieltä saa olla ja asioista voidaan keskustella, mutta pelkkiä kirosanoja sisältävät törkykommentit eivät hyödytä ketään.

Koirabisnes on isoa bisnestä isoine rahoineen. Siihen liittyy paljon sellaisia palveluita, jotka voi jättää ostamatta, ja silti voi huolehtia koirastaan hyvin. Eläinlääkärissä käynti kuuluu kuitenkin jokaisen koiran (ja eläimen) oikeuksiin, ja jokainen joutuu sinne lemmikkinsä viemään jossain vaiheessa.

Kyllä minä ymmärrän, mistä hinta koostuu. Ymmärrän myös, että toiveeni ovat haihattelua. Uskon todella, että meillä koirien omistajilla tulisi olla sekä vakuutus että vararahasto sairauden varalta. Mutta elämä ei aina ole niin yksinkertaisen helppoa. Kaikkea ei voi ennustaa.

Työläisperheen lapsena toivoisin, että koiran omistamisesta ei tulisi vain varakkaiden huvia. Koirat tukevat terveyttämme ja auttavat meitä elämässämme monin eri tavoin. Aito rakkaus koiraa kohtaan ei synny maallisen omaisuuden paljoudella. Se syntyy jollain aivan muulla.

Kiitos, kun luit tänne asti. Tätä – kuten kaikkia muitakin tekstejäni – saa vapaasti jakaa. Itse asiassa jos jaat, olen siitä erittäin kiitollinen!

Lisää luettavaa blogissani:

Koiran sappirakon poisto (mukoseele) – omakohtainen kokemus

Kun hätä on suurin, koiravakuutus pelastaa talouden – LähiTapiola

5 syytä miksi ei kannata ottaa koiraa (ja 1 miksi se kannattaa)

10 kommenttia

  • Nadine G / Via Per Aspera Ad Astra

    Ei, minulla ei ole koiraa. Olen kissaihminen, vaikka tällä hetkellä minulla ei ole kissaa. Minulla ei yksinkertaisesti ole varaa kissaan. Siis, pentuja saa ilmaiseksikin, mutta siitä alkaa vastuu, mitä minulla ei ole mahdollisuutta kantaa.

    Miksi luin? Koska se on aika tavalla samaa ihmisten lääketieteessä: diagnoosia ei anna saa vaikka tekisi vaikka mitään kokeita. Myös monia kokeita ei tehdä, koska se on liian kallista. Ihmisellä itsellään ei ole varaa eikä kaupungilta heru maksusitoumusta.

    Muissa maissa lemmikeille otetaan monesti oma terveysvakuutus. Suomessa sellainen on niin älyttömän kallis, etten tunne yhtään ihmistä, joka sen olisi ottanut. Mutta sellainen palvelu on vakuutusyhtiöillä tarjolla.

    • Reetta

      Hyvä kirjoitus! Itseä on vuosien varrella risonut eniten ehkä se, että eläinlääkärikäynnin hinta on selvinnyt aina vasta kassalla.
      Vein hetki sitten koirani eläinlääkäriin ihovaivojen vuoksi, ja itkuhan opiskelijalla meinasi päästä, kun kassalla 20 minuutin käynnin, yhden raapenäytteen ja verikokeen hinnaksi tuli mojovat 450 euroa. Mietin, että syödäänkö tässä kuussa makaronin sijaan sittenkin pelkkiä kynsiä.
      Eläinlääkärit ovat usein todella ammattitaitoisia, mutta toivoisin, että hinnasta puhuttaisiin jo käynnin aikana. Olisi mielestäni paljon parempi, jos omistajalta kysyttäisiin, onko ok että tämä toimenpide maksaa tämän verran ja tämä toinen tämän verran. Eikä niin, että eläinlääkäri päättää että nämä kaikki nyt tehdään, ja saat kassalla tietää olevasi pulassa koko loppukuukauden.
      Kaipaisin selkeää avoimuutta toimenpiteiden hinnoissa. En esimerkiksi tiennyt, että koirani verikoe tulisi maksamaan 200 euroa kyseisessä paikassa, koska he käyttävät ulkoista laboratoriota. Olo oli aika huijattu, kun käynnin lähtöhinta ihoasioissa oli 120 euroa ja yhtäkkiä maksoinkin nelinkertaisen summan.
      Kaikilla ei ole varaa kaikkiin toimenpiteisiin, vaikka olisikin halu tutkituttaa lemmikkinsä perusteellisesti. Avoimuus vähentäisi varmasti somekirjoittelua ja polemiikkia. Usein vika ei kuitenkaan ole eläinlääkäreiden osaamisessa.

      • Elina Korvensyrjä

        Erinomainen, monipuolisesti tarkasteleva, kiihkoton kirjoitus. Samalla kiitän aikaisemmasta kirjoituksesta, jonka jaoin taas, tällä kertaa koiraansa akuutisti surevalle ystävälle+tietenkin muille ❤️

      • Eveliina

        Kiitos Elina. Kiihkoton kirjoittaminen se vaikeaa onkin! Jos julkaisisin tekstini nopeasti, lopputulos voisi olla erilainen. Yleensä nämä tekstit kuitenkin muhivat jokusen päivän tai jopa useamman viikon, niin sinä aikana ehtii tunteet viilentyä. Lämpimät terveiset surevalle ystävälle. Mulla tuli muutama päivä sitten 4 vuotta siitä, kun viimeksi saattelin koiran viimeiselle matkalle ja edelleen se nostaa tunteet pintaan.

      • Eveliina

        Reetta, hyvä huomio hinnoittelusta! Olen samaa mieltä, että hinnoista tulisi tiedottaa etukäteen eikä vasta kassalla. Aina se ei onnistu, koska toimenpiteessä voi potilaasta riippuen kulua joko lyhyt tai pitkä aika, ja uskoakseni käytetty aika vaikuttaa hintaan. Mutta tuossa sinun tapauksessa olettaisin, että hinta olisi ollut vakio, ja siitä olisi pitänyt ilmoittaa etukäteen. Mulla on tapana aina kysellä hintaa, ja aika paljon osaan kyllä arvioida myös itse, mutta ei sen kuuluisi olla asiakkaan hommaa, vaan aloite pitäisi tulla klinikalta. Mullahan on kyllä vakuutus, mutta muutama kuukausi olisi vielä pärjättävä ilman, koska vuoden vakuutuskorvaus meni kokonaisuudessaan viime kesän sappileikkaukseen.

    • Eveliina

      Nadine, kiitos että eksyit tänne, vaikka oletkin kissa- etkä koiraihminen. 🙂 Suomessa tilanne vakuutuksien suhteen on varmasti täysin erilainen kissoilla ja koirilla. Koirille vakuutuksia otetaan itse asiassa paljon – itselläni on kaikilla 3 koirallani ollut vakuutus – mutta kissojen arvostus on valitettavasti huonoa, ja se näkyy myös tässä asiassa. Vakuutusta ei oteta; hyvä että edes muuten huolehdittaisiin kissoista.

  • Ulla

    Kiitos Eveliina erittäin tärkeän asian tiimoilta kirjoittamastasi blogista. Minulla on vuosikymmenien kokemus eläinlääkärikäynneistä, isäni oli myös tämän erittäin suuresti arvostamani ammatin edustaja. En ole koskaan saanut koirilleni ja hevosilleni huonoa hoitoa, saati kohtelua, oli sitten kyse kunnan eläinlääkäristä tai yksityisen sektorin edustajasta. Totta on, että ”meitä on moneen junaan” ja olen kanssasi samaa mieltä somessa esiintyvistä epäasiallisista kommenteista joissa ihmisen paha olo sekä turhautuminen tulee ikävästi esiin. Nykyään kunnallisella puolella eläinlääkärin hoitoa on vaikea saada, säästötoimet ovat tähän johtaneet. Toivon hartaasti, että tähän kiinnitettäisiin enemmän huomiota, sillä koira ja kissa on erittäin tärkeä perheenjäsen meille jokaiselle varallisuuteen katsomatta. Siihen meillä kaikilla on oikeus, yksinäisten sekä perheellisten ihmisten. Toivon kaikille lemmikin omistajille onnea matkaan tänään ja tulevaisuudessa.

    • Eveliina

      Kiitos kauniista kommentista, Ulla. Ehkä kunnaneläinlääkäripalveluiden elvyttäminen ja parantaminen toisi helpotusta tilanteeseen, mutta vaikeat ajat ja rahan puute näkyy tietysti kaikkialla. Eläinlääkäreille kuitenkin kaikki kunnia. Toivottavasti kukaan nuori eläinlääkäri ei vaihtaisi alaa meidän asiakkaiden vuoksi, kun eläinlääkäreistä on muutenkin pulaa. Tsemppiä taidamme kaivata kaikki, niin lääkärit kuin lemmikkien omistajat!

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: