Ei kenenkään koirat murtaa myyttejä rescuekoirista (koirakirja-arvostelu)

Juttu sisältää mainoslinkin, joka on merkitty (*)-merkillä.

Kirja on saatu arvostelukappaleeksi kustantajalta.

Kun koiran hankinta tulee ajankohtaiseksi, yhä useampi miettii asiaa eettisestä näkökulmasta. Yhä enemmän löytyy niitä koiraihmisiä, jotka eivät halua ottaa kasvatettua pentua, kun maailma on jo täynnä kotia kaipaavia koiria.

Vaikka rescuekoiria näkee ainakin eteläisessä Suomessa usein, on ihmisillä edelleen rescuekoirista valtavasti sekä ennakkoluuloja että vääriä käsityksiä. Mediassakin jaettu tieto ja keskustelu aiheesta on ollut melko yksipuolista.

Kirjallisuutta rescuekoirista on ollut vähän. Etenkin sellaista kirjallisuutta, joka käsittelisi aihetta tietokirjamaisella ja faktoihin perustuvalla otteella, on niukasti. Katariina Laineen tietokirja Ei kenenkään koirat – rescuekoiria auttamassa vastaa tähän haasteeseen. Se on kirja, jota olemme tietämättämme kaivanneet.

Kattava tietopaketti rescuekoirista on tärkeä meille kaikille

Ei kenenkään koirat ei ole mikään kevyt hupiteos, joten jos koet, ettet jaksa lukea vakavaa asiaa, käänny toki pois.

Mutta ennen kuin menet, mitä jos miettisit vielä? Aihe on kuitenkin äärimmäisen tärkeä.

Tämä kirja sopii meille rotukoirien omistajille, jotka olemme alkaneet yhä enemmän ja enemmän kiinnostua rescuekoirista, mutta se sopii myös sellaisille koirien ystäville, jotka eivät vielä ole alkaneet kyseenalaistaa harrastuksensa eettisyyttä. Ennen kaikkea se sopii niille, jotka ovat luoneet omassa päässään rescuekoiratoiminnasta kuvan, joka ei välttämättä ole ollenkaan totuudenmukainen.

Tietopaketissa käsitellään muun muassa eläinsuojelun historiaa sekä eläinten ja etenkin koirien asemaa eri maissa (mm. Espanja, Kreikka, Romania, Thaimaa, Bosnia ja Venäjä). Rescuetoiminnasta kerrotaan monipuolisesti; mitä se on ja mitä kaikkea muuta siihen sisältyy kuin koirien tuontia Suomeen. Lisäksi kuvataan elämää koiratarhoilla ja käsitellään kattavasti tuonteihin liittyviä vaaranpaikkoja, kuten tautien mahdollista leviämistä.

Pääpaino kirjassa on tiukalla asialla, mutta kerrontaa pehmittävät tositarinat koirista. Kirjaa lukiessa on pakko pysähtyä miettimään sitä, miten ihmisten julmuudella ei ole mitään rajaa. Toisaalta eläinsuojelun vapaaehtoisten työtä ja omistautumista ihmetellessä täytyy samaan hengenvetoon todeta, ettei tiettyjen ihmisten hyvyydellä ole rajoja.

Toiset ihmiset oivaltavat, että olemme paljosta velkaa historian pitkäaikaisimmalle kumppanillemme, koiralle. Toiset eivät ymmärrä sitä koskaan.

Onko sinullakin pinttyneitä ajatuksia rescuekoirista?

Rescuekoirista on vallalla myyttejä, jotka minäkin tunnistan mediasta tai jopa omista pinttyneistä ajatuksistani. Katariina Laine käy kirjassaan läpi 10 tällaista myyttiä ja murtaa niitä tosiasioihin pohjaten.

Koska haluan, että luet koko kirjan etkä vain minun raapaisuani siitä, paljastan näistä kymmenestä myytistä tässä vain kaksi. Pääset näillä kuitenkin jyvälle siitä, mistä tässä kirjassa oikein on kyse.  

Myytti: ”Rescuekoiran adoptoimisessa ei ole järkeä, eläimiä tulee auttaa paikan päällä.”

Välillä tunnen itseni poikkeavaksi, sillä ajattelen eläimen olevan arvokas sellaisenaan silloinkin, kun siitä ei ole ihmiselle hyötyä. Koska ajattelen näin, ymmärrän koiran adoptoimisen perustan erittäin hyvin. Kyseisen koiran kannalta adoptio on aina merkittävä, koska se pelastaa tämän tärkeän koirayksilön elämän.

Ymmärrän senkin, että kun yksi koira adoptoidaan, tarhalla avautuu paikka toiselle. Edes niihin parempiin tarhoihin kuuluva tarha ulkomailla ei anna koiralle sellaista elämää, jonka se oikeasti ansaitsisi, mutta se on parempi ja turvallisempi vaihtoehto kuin elämä kadulla kokonaan hylättynä. Parhaassa, joskin epätodennäköisessä, tapauksessa siirto tarhalle voi merkitä tulevaisuudessa kodin löytymistä.

Yksittäisten koirien adoptointi ei kuitenkaan poista olemassa olevaa laajaa ongelmaa, ja siksi onkin selvää, että eläimiä tulee auttaa paikan päällä. Kirjaa lukiessani yllätyin, että niin tehdäänkin. Itse asiassa rescuekoirayhdistykset tekevät suurimman työn nimenomaan paikan päällä.

Sterilointi on tutkitusti paras katukoiraongelman hoitokeino, ja sitä järjestöt tekevät jatkuvasti. Esimerkiksi Kulkurit-yhdistys on 10 toimintavuotensa aikana järjestänyt steriloinnin yli 26 000 eläimelle.

Lisäksi työhön kuuluu tarhaolosuhteiden parantamista sekä yleistä valistamista ja hyvänä esimerkkinä toimimista usein vihamielisessäkin ympäristössä. Paikalliset eivät automaattisesti hyväksy koirien auttamista etenkään, kun apu tulee ulkomailta. Pitkäjänteisellä työllä asenteita on kuitenkin mahdollista muuttaa.

Myytti: ”Vesikauhu leviää Suomeen rescuekoirien kautta”

Suomi on rabiesvapaa maa, mutta kaikki maat, joista koiria tänne tuodaan, eivät sitä ole. Olen jo pitkään miettinyt tätä riskiä ja ollut asiasta huolestunut. Vaikka yksittäisen koiran henki voitaisiin pelastaa rescuekoira-adoptiolla, emme kai voi ottaa riskiä vaarallisten tautien leviämisestä maahamme. Emmehän?

Olen iloinen, että Laine käsittelee kirjassaan avoimesti tätäkin puolta. Asiaa ei kaunistella tai puolustella tunteisiin vedoten, vaan faktat esitetään faktoina. Rabieksen lisäksi käsitellään myös muita tauteja, joiden leviämisriski on olemassa (ekinokokkoosi, ESBL, MRSA/MRSP jne.)

Responsible Rescue sitoumusryhmä sai alkunsa vuonna 2018, kun haluttiin luoda yhtenäiset ja vastuulliset raamit löytöeläimien maahantuonnille. Sitoumusryhmään liittyneet yhdistykset eivät ainoastaan noudata pakollisia, lakisääteisiä vaatimuksia, vaan ne ovat luoneet omat, vielä tiukemmat raamit toiminnalleen.

Kun esimerkiksi laki vaatii yhden rabiesrokotuksen, on näiden yhdistysten omissa vaatimuksissa kaksi rabiesrokotusta ja lisäksi rabiesrokotevasta-aineiden testaus ja paljon muuta. Vastuulliset yhdistykset eivät tuo koiria tänne miten sattuu, vaan toiminnan turvallisuus on näille toimijoille ykkösasia.

Kirjaa lukiessani sain käsityksen, että vastuullisten rescuekoirajärjestöjen kautta maahamme tulevien koirien sijaan suurin riski onkin niissä koirissa, jotka tulevat tänne yksityisten ihmisten, tai sellaisiksi naamioituvien, mukana. EU-alueen sisältä tulevat koirat tarkistetaan Suomen tullissa vain pistokokein.

Voit lukea lisää Responsible Rescue -sitoumuksesta tästä linkistä.

Miten sinä voit auttaa rescuekoiria?

Jos koirat ovat suuri rakkautesi, rescuekoirien tarinat eivät jätä sinua kylmäksi. Väistämättä huomaat jossain vaiheessa ajattelevasi, miten juuri sinä voisit auttaa.

Niin kornilta kuin se kuulostaakin, voisit aloittaa lukemalla Ei kenenkään koirat. Yli 300 sivun tietopaketti antaa hyvän pohjan, jolla korjailet paitsi omia, myös läheistesi tiedonpuutteita. Kirjan luettuasi olet valmis valistamaan muita siitä, mistä rescuekoiratyössä oikeastaan on kyse.

Jos haluat auttaa enemmän, voi rahalahjoitus olla yksi vaihtoehto. Voit valita yhdistyksen, joka sinulle tuntuu omimmalta ja ryhtyä esimerkiksi kannatusjäseneksi. Kirjan luettuani minä valitsin tähän tarkoitukseen Rescuekoirayhdistys Kulkurit.

Rescuekoiran adoptoiminen on merkittävin yksityishenkilön auttamiskeino, mutta se ei sovi kaikille. Kun koiria otetaan yhä enemmän ja enemmän, myös rescuekoiria adoptoidaan enemmän. Mutta tällöin tulee enemmän myös epäonnistuneita adoptioita, eikä koirasta luopumisen syy ole aina pelkästään omistajan sairastuminen.

Syynä rescuekoirasta luopumiselle voi yhtä hyvin olla adoptoijan valmistautumattomuus, sitoutumattomuus ja ymmärtämättömyys tai vain laiskuus ja kertakäyttöinen suhtautuminen koiriin kuin esineisiin. Ethän sinä kuuluu tähän joukkoon?

Ei kenenkään koirat – rescuekoiria auttamassa on lämmin tietokirja

Ei kenenkään koirat – rescuekoiria auttamassa on tietokirja, jota ei voi ahmia kertaistumalla. Se vaatii sisäistämistä ja asioiden pohtimista, mutta tehtävässään se on onnistunut. En haluaisi lukea rescuekoirista kirjaa, joka välittäisi liian ruusuista kuvaa, koska se kuva ei kuitenkaan olisi totuudenmukainen. Haluan faktoja, ja niitä tässä kirjassa on.

Kuitenkin Laineen kirjoitustyylistä välittyy eettinen ja lämmin suhtautumistapa eläimiin. Hän on selkeästi koirien puolella, ja siksi hän haluaa murtaa rescuekoiriin liittyviä vääriä uskomuksia. Myös minun silmäni aukesivat aivan uudella tavalla, vaikka en suostukaan myöntämään, että olisin ollut täysin tietämätön ennen kirjan lukemista. Jos rescuekoirat ovat sinulle kokonaan uusi tuttavuus, hyödyt kirjasta vielä minuakin enemmän.

Ei kenenkään koirat on kirja, jota en lähde suosittelemaan kaikille. Jos keskittymiskykysi on koetuksella jo TikTok-videoita katsellessa, ei tällainen kirja ole ehkä sinulle sopiva.

Mutta sinulle, joka luit tänne asti, Ei kenenkään koirat voi olla juuri se kirja, jota olet etsinyt.

Voit ostaa kirjan omaksesi Adlibriksen verkkokaupasta. *Löydät sinne klikkaamalla tätä linkkiä.

Katariina Laine

Ei kenenkään koirat – rescuekoiria auttamassa

Into Kustannus Oy

2023

318 sivua

Lisää luettavaa blogissani:

2 huippuhyvää koirakirjaa – sinulle itsellesi tai lahjaksi ystävälle

5 syytä miksi ei kannata ottaa koiraa (ja 1 miksi se kannattaa)

(*)-merkillä varustetut linkit ovat affiliate- eli mainoslinkkejä. Linkin klikkaaminen ei aiheuta sinulle kuluja eikä tuo minulle tuloja, joten voit rauhassa vierailla sivustolla ja tutustua tuotteeseen. Jos päädyt ostamaan tuotteen linkkini kautta, silloin saan ostosta pienen komission itselleni, mutta sinä maksat tuotteesta silti vain normaalin hinnan.